Hiihtoloman viettoa ja kevään kaipuuta

Tällä viikolla on täällä vietetty lastenlasten kanssa koululaisten talvilomaa, eli hiihtolomaa joksi itse mieluummin sitä sanon. Vaikka emme hiihtämään menneetkään, ulkona oli hauska laskea mäkeä - meillä kun on kunnon mäenlaskurinteet omasta takaa. Onneksi sää alkaa nyt osoittaa lauhtumisen merkkejä, parinkympin pakkaset alkavat jo kyllästyttää. Olen kyllä koko ajan käynyt koiralenkillä kovassakin pakkasessa, koska lapinkoira ei pahemmin pakkasia hätkähdä.

Pannaria ilman muuta, hiihtolomalla.
Ja päälle vadelmahilloa
  ja kermavaahtoa.

Tyttärentyttären idea - sydänsämpylät.
Maistuivat ihan erityisen hyvälle.

Ja sitten vähän ompelua. Tässä ommellaan
 saunatyynyä. Helppo homma kun koulussa on
jo ollut koneella ompelua 4.luokalla.

Nuorempikin sai ihan itse ommella omansa.

Lopuksi saunatyynyihin täytteet -
varmuuden vuoksi kylppärissä.

Valtterilla oli leikkiseuraa muutaman
 päivän ajan sekä sisällä että ulkona.

Lasten kotiuduttua oli taas aikaa tutkiskella kasvatuksia. Kevään kaipuu alkaa nyt olla jo ihan konkreettinen. Se pistää tutkiskelemaan jo kasvatettujen taimien olemusta tarkemmin. Yksi mikä on minulla ylitse muiden - no ahkeraliisa tietenkin. Sen kukkanupun näkeminen varmistaa että tänäkin vuonna kevät tulee ja tulee ajallaan. Tänä vuonna ensimmäinen kukkanuppu ilmaantui vasta kuuden viikon ikäisiin taimiin. En tiedä mistä se johtuu mutta olen kyllä tyytyväinen siihenkin, miksen olisi. Kukkanupusta auenneeseen kukkaan menee vielä noin kuukausi - sen luin jostain aikaisemmasta postauksestani. Hyötyä on siis omista muistiinpanoista itsellenikin. 

Olipa mukava saada järjestellä taimiruukkuja. Nehän eivät varsinaisesti järjestelyä kaipaa,mutta onhan siinä se jokin. Ollaan "muka" järjestelevinään niitä valon kannalta parempiin paikkoihin, mutta onhan siinä jotain psykologistakin toinen puoli. Kaikki taimien kasvattajat tietävät sen. Sitä ei voi sanoin kuvata mutta tietenkin se liittyy kevään ja kesän kaipuuseen. Se jokin minkä läikähdyksen tuntee auringon säteiden myötä. Nyt meni aika runolliseksi joten laitankin tähän ajankohtaan (Tai ainakin pian alkavaan  maaliskuuuhun) sopivan runon. 

”Kevät lumen sulattaa,

auringossa sulaa maa.

Talven valta raukeaa, lehtisilmut aukeaa.

Linnut saapuu pohjoiseen,

maahan vielä hiljaiseen.”

Ps. Täältä löytyy muuttolintujen saapuminen Suomeen. Olipa kiva vierailla ko. sivustolla - ja toden totta lintujen kevätmuutto on jo alkanut.

Heliotroopin taimia

Paprikoita. Vielä en ole
uskaltanut lannoittaa niiitä.

Kelloköynnökset laitoin tänään
suurempiin ruukkuihin ja lyhensin latvoja.

Lumihiutaleen taimia

Sanotaan ettei taimikasvatus ole mitään rakettitiedettä. Ei olekaan mutta joskus aika pikkutarkkaa touhua. Näitäkin pikkuriikkisiä lumihiutaleen taimia on joskus painettava varovasti takaisin multaan vaikka hammastikulla. Muuten ne saattavat nousta vaikka hiukankin kuivahdettuaan ylös mullasta, juuret nousevat pintaan ja taimi kuolee kuivuuteen. Suihkuttaessa pieni hentoinen taimi voi kaatua eikä pääse omin voimin ylös. Monia vaaranpaikkoja siis jo tässä vaiheessa. 

Koulittavana olisi vielä mustasilmä, hopealehti, amppelipetunia ja tämä yläkuvan lumihiutale myöhemmin. Jokainen koulinta vie tilaa taimipöydältä. Hankalaa kun ahtaus alkaa jo nyt. 

Nytpä toivottelen kaikille mukavaa kevään odotusta ja helmikuun viimeistä viikkoa.

22.7.2020