Kangaspuiden ääreen

 

Viimeinen varma merkki talven tulosta on se, että mieli halajaa kangaspuiden ääreen. Tämä on mitä rentouttavinta puuhaa, vähän yksinäistä tosin - sijaitseehan ateljeeni (hah :DD) pihamökin yläkerrassa. Toisaalta täällä pääsee hyvin rentoutumaan radiota kuunnellen - pois kaikesta arkisesta hälystä.

 

Vähiin menee ennen kuin loppuu ..

 

 

Uudet loimet odottelevat paikalleen laittamista.

 Nämä ostin jo vuosi sitten, mutta niiden laittaminen on viivästynyt.

Tuossa tukilla saattaa olla vielä sen verran matskua, että siitä jotakin saisi..

On vähän vaikea arvioida paljonko lointa on jäljellä, mutta otan riskin..

Sen jälkeen laitan tyttäreni kanssa uudet loimet paikoilleen.

 

 

 

Viime talvena kudoin viimeksi jotain, 

sitten katkaisin loimet ja laitoin odottelemaan seuraavaa kertaa.

 

 

 

 

 

 

 

Pingottimet odottelevat seinällä käyttöä.

 

 

Selasin vanhoja kudontalehtiä ja silmiini osui kaunis punaraidallinen poppana.. Jotain tämän tapaista tekisi mieleni kutoa .. mutta loimet ovat maton tekoon laitettu, mutta eihän se mitään haittaa. Tämä poppana tehdäänkin nyt Tuulikin malliin :D

 

 

 

Revityt matonkuteet ovat vanhoista lakanoista, pussilakanoista ja tyynyliinoista. Punasävyiset kerät ovat sen verran kapeiksi revittyjä että ne sopivat juuri tähän tarkoitukseen. Itse en ole näitä repinyt vaan olen jo vuosia vienyt lakanoita ja muita tekstiilejä  kehitysvammaisten palvelukotiin leikattaviksi tai revittäviksi pientä korvausta vastaan, summa ei todellakaan ole suuri vaan ihan nimellinen. Alla muutama sananen ko. toiminnasta.

 

Paikkakuntamme keskustan tuntumassa on ympärivuorokautista ohjausta ja tukea tarjoava palvelukoti kehitysvammaisille henkilöille.

• Luodaan asukkaille viihtyisä ja turvallinen ympäristö arkipäiväisine askareineen.
• Kykyjensä mukaan asukkailla on mahdollisuus osallistua kodin eri töihin.
• Asumisen tukena on moniammatillinen henkilöstö. Toiminnassa näkyy kuntouttava työote.

Osa asukkaista käy 1-5 kertaa viikossa monipalvelukeskuksessa päivätoiminnassa, osalle asukkaita päivätoimintaa järjestetään palvelukodin omana toimintana.

Minusta on hienoa että voin omalta osaltani olla kannattamassa paikkakuntamme vammaisten osallistumista ihan arkiseen työhön.

 

 Oikeasti poppana tehdään vinoon leikatuista kangassuikaleista. Mutta nyt tehdään mitä tehdään ja tuli mitä tuli.

 

 

 

Ei hassumpaa..

mutta jonkinmoista raitaa täytyisi alkaa kehitellä..

 

 

Tämän poppanan tarina jatkuu varmaan seuraavassa "numerossa" . .

tai sitä seuraavassa ;D

 

 

 

Tässä aikaisemmin tehtyjä "poppanoita" tai pikkuliinoja.

Tein silloin kahta rinnakkain.

(Postaus näistä joskus kauan sitten.)

 

 

Tämä on sitä mitä kaikkein mieluiten tekisin noiden kukkahommeleitten jälkeen.

Mikä on sinun lempipuuhasi kaikkein pimeimpänä aikana vuodesta?

 

Hyvää ja mielekästä marraskuun alkua kaikille !!

 

 

Marraskuuta kohti

Niinhän siinä kävi, että viime viikolla satanut lumi tuli ja meni. Täälläpäin sanotaan että talvi tulee sitten vasta kun syreenistä ovat lehdet pudonneet, mutta en tiedä pitäneekö paikkaansa - lehtiä noissa on kyllä vielä ihan jonkin verran.
 Harmaus ja pimeys pääsivät taas valtaan, ja kellojakin siirrettiin taas normaaliaikaan viime yönä. Tämä "talviajan" ensimmäinen päivä olikin kovin pimeä, eikä nämä päivät tästä enää piitkään aikaan valoisammiksi muutukaan, jos ei aurinko satu paistamaan. En kyllä edes muista koska se on viimeksi paistanutkaan. Jotain kuitenkin kuvasaaliiksi sain, kun pyörähdin tuolla ulkona pienessä tihkusateessa keskipäivän aikaan.

 

Mäkimeirami

 

 

Salvia

 

 

 

Kelloköynnös

 

 

 

Kesäpäivänhattu

No tämähän on kuin pieni aurinko tuolla pihalla :D

 

 

Kultapiisku

 

 

Krassi

 

 

Myös lobelia on sietänyt -6 asteen pakkasen,

 minkä mittari enimmillään on yöllä  näyttänyt.

 

 

Pensashanhikin kukinnon väri on alkanut haaleta, ihmekös tuo

kun ollaan melkein marraskuulla jo.

 

 

Suomen luonnon vieraslaji lupiini kukassa vielä.

Tai siis tämmöinen yksittäinen myöhäinen kukinto tuolla osui silmiini.

 

 

Kaunis on sekin vaikka ei kuulu Suomen luontoon.

 

 

Sisätiloissa on toisenlainen meininki,

täällä on vielä väriä jos jonkinmoista.

 

 

Huovinkukka

 

 

 

 

Pelakuut eivät esittelyjä kaipaa.

 

 

 

 

Vaahtera-aulioiden ihanat vaaleanpunaiset kellokukat ♥

Tykkään niistä kovasti.

 

 

 

Tulikruunut ovat vielä hengissä, hyvä juttu!

 

 

Lumihiutale

 

Näihin kukkaiskuviin - mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!

 

♥  Tuulikki  ♥

 

 

Mikä fiilis?

 

Tännekin päin satoi ensilumi toissapäivänä. Teki mieleni mennä pihalle kuvailemaan jotain, mutta ilma oli niin sakeana lumisateesta, jotta kamera ei siitä oikein pidä. Jotain sain kyllä jossain välissä kuvailtua. En tiedä voiko nyt sanoa talven tulosta, onko tämä edes pysyvä lumi, mutta kyllä sitä satoi ainakin viisi senttiä toissapäivänä ja lisää tulee koko ajan. Joka vuosi se tulee syksyn jälkeen - räntä- ja lumisateet, loska, viima ja pakkanen. Näinhän se pitää ollakin. Nyt on vaan keksittävä jotain muuta pihan kuopimisen sijaan.

 

 

 

 

 

Lunta sataa kokoa ajan lisää taivaan täydeltä.

 

 

Tämä kuvaa parhaiten juuri tämänhetkistä olotilaa,

mutta onneksi ne menevät hyvin nopeasti ohi,

aina sitä mieleen pulppuaa jotain mielenkiintoista, kivaa tekemistä.

Eilen tuunasin olohuoneeseen uudet talviverhot,

nyt voisi alkaa laittelemaan kausivaloja sisälle,

kun tuo verho-asia on lopultakin kunnossa.

Ja glögiäkin näin kaupassa jo olevan . .

sitä voisi alkaa maistelemaan.

Ja kynttilävarastotkin täytyisi nyt viimeistään inventoida.

Uusia, kauniita kynttilöitä on taas tullut kauppoihin,

mutta järki sanoo että entiset täytyisi kyllä kiireen vilkkaa polttaa loppuun.

 

Alhaalla kuvia metsäretkeltä,

jotka ehdin ottaa juuri ennen näitä lumisateita.

(Klikkaa kuvat suuremmiksi)

 

 

Luonnon tekemiä kauniita pienoismaisemia.

 

 

 

 

Mukavaa ja lokoisaa loppuviikkoa kaikille!!