Kesäkukkien kasvatus on aika yllätyksellistä touhua, nimittäin joka kevät tulee aina joitain ylläreitä kasvatteluissa - milloin siemenpussissa on tyystin eriväristen kukkien siemeniä kuin mitä siellä pitäisi olla tai joskus myös sattuu, että lajikin on ihan muuta kuin sen pitäisi olla - toisinaan tunnistan sen kasvun edetessä, joskus taas ei ole harmainta aavistustakaan mikä se voisi olla.
Tänä keväänä pelargonin siemenpussi ammotti tyhjyyttään kun aloin kylvämään, sekä tomaatin siemenpussissa oli jotain ihan oudon näköisiä siemeniä ja ajattelin kokeilla mutta sitten en kehdannut kasvattaa pidempään kun taimet alkoivat näyttää ihan salaateilta ja tilaa ei ollut tuhlattavaksi. Kasvatin myös sinivaleunikkoa, ja tämmöiset taimet niistä tuli
Eivätkös näytäkin ihan lobelioilta? (Klikkaa suuremmaksi) Ja minä kun kasvattelin kahdeksaa tainta helmikuusta asti ..
Olin himoinnut jo kauan sinivaleunikkoa, mutta kun en mistään saanut taimia viime syksynä, päätin kasvattaa niitä itse siemenestä ja näin siinä nyt sitten kävi :( Koskaan ei siis voi olla varma mistään. Voisin kyllä tehdä reklamaation kyseiseen siemenfirmaan mistä postitse niitä tilasin - ja sen kyllä teenkin, kuvan kera! Sinivaleunikon siemenet olivat muistaakseni aika arvokkaita, joten senkin takia valitan. Toivottavasti saisin uuden pussin tilalle, mutta taas täytyy odottaa sitten yksi vuosi.. ja ehkä enemmänkin kunnes se sitten lopulta kukkii. Pah.
Vielä kivempaa olisi jos saisi paitsi uuden siemenpussin, korvauksen hukkaan menneestä ajasta ;D
Kasvattelen näitä vielä, ja odottelen ihmettä tapahtuvaksi ja näiden muuttumista yhdessä yössä karvalehtisiksi ihanan sinikukkaisiksi sinivaleunikoiksi. (Tosiaan VALE-unikoita ovatkin.)
No nyt on valitukset valitettu, ja siirryn kivempaan aiheeseen, nimittäin kamerakierros pihamaalla tähän aikaan vuodesta piristää kummasti mieltä, se on kai sitä puutarhaterapiaa.
Alppikärhö kukkii aivan pian.
Kuolanpioni
Kotkansiiven keväistä heräämistä - uuh joko on aika nousta ylös?
Kuten muutkin puutarhabloggaajat, sanon minäkin että
nyt ei aika millään tahdo riittää täällä koneella istumiseen, työkin verottaa 9 tuntia päivästä joten nytkin kirjoittelen tätä iltamyöhään. Joskus pitää kuitenkin levähtää, ja ottaa se kamera kätöseen, kierrellä tuolla puutarhassa kun se kevät ja kesä nyt viimein näytti saapuneen.
Kunhan kaikki kesäkukkaset on istutettu ja kasvimaalle kylvökset tehty, sitten hoppu hellittää. Tämä on tämmöistä positiivista kiirettä, homma etenee tärkeysjärjestyksessä, siitä suunnattomasti nauttien!
Laitan alle vielä pari luontokuvaa.
Näihin kuviin, tunnelmiin ja aatoksiin -
oikein mukavaa alkavaa viikonloppua kaikille jotka täällä blogissani piipahtavat.
Tuulikki