Villiä meininkiä taimihuoneessa

 

Tomaatti Tarzan

Tuntuu ettei pihamaalla juuri nyt tapahdu juuri mitään -

sipulikukkien kärjet näkyvät kyllä, mutta kasvu on hidastunut tyystin.

Voi olla että itse on muuttunut kovin malttamattomaksi

koska ensimmäiset kevään merkit näkyivät jo ihan maaliskuun alkupäivinä.

Onneksi kevät kuitenkin etenee maltillisesti, eikä kovalla rytinällä.

Oli miten oli, taimihuoneessa on sensijaan

suorastaan villiä meininkiä.

Enhän näiden kasvatusten kasvua mitenkään toppuuttele,

saavat kukin kasvaa omien ominaisuuksiensa mukaan.

Kuten tässä tämä tomaatti Tarzan, mikä nimensä mukaisesti

on tämän viidakon - no jos ei sentään kuningas 

niin jonkinlainen sankari ainakin.

Kasvu on sen verran rotevaa, ja hedelmiäkin on alkanut muodostumaan.

Tämä on pensastomaatti joten varkaita ei tarvitse poistaa.

Tomaatti Venus

Toista ääripäätä edustaa tämä pikkuruinen sitkeä sissi, Venus. 

Tiedän että sen hedelmät tulevat olemaan sormenpään kokoisia,

mutta silti satoa kannattaa odottaa.

Muut tomaattini, joita tuli loppujen lopuksi olemaan tuplamäärä

suunnitelmiini nähden, ovat todella maltillisen kokoisia.

Ehtivät kyllä nekin, sillä kasvatusaikaa on niillekin vielä ihan reilusti.

Amppelipetunia Petunia Easy Wave Mix

Amppelipetuniat istutin jo lopullisiin ruukkuihinsa.

Sekoitin turvemultaa kolmasosan ja loput kesäkukkamultaa

mikä sisältää kastelukiteitä.

Toivon sen vuoksi pääseväni kastelussa helpommalla.

Sen näkee sitten jos tulee pitkiä hellekausia.

Näitä amppeleita on kuusi kappaletta ja 

jokaisessa yksi taimi.

Kunhan kukka aukeaa ja näen sen värin,

leikkaan kukkanuput pois kasvua häiritsemästä.

Julmaa meininkiä.

Tämä viimevuotinen mustasilmäsusanna villiintyi kovin kukkimaan.

Raikas piristys tuolla vihreässä taimiviidakossa. 

Mustasilmäsusanna Thunbergia alata

Näissä tämänvuotisissa on jokunen kukkanuppu.

Päivänsini Ipomoea tricolor

Päivänsini tuotti yllätyksen -

vanhat kuuden vuoden takaiset siemenet lähtivät itämään.

Jos muistan oikein niin tämän kasvunopeus kunnolla

vauhtiin päästyään on kymmeniä senttejä vuorokaudessa. 

Toivottavasti se kasvupyrähdys tulee vasta sitten kun on 

päässyt väljempiin tiloihin. 

Tämä on sukua sille monivuotiselle elämänlangalle, 

jonka jokainen muistaa lapsuudesta. 

Kaunis se on mutta ihan mahdoton hävittää pihalta..

"Elämänlanka eli karhunköynnös on haitallinen vieraslaji, 

joka voi kasvaa jopa 30 cm päivässä."

Tämä yksivuotinen päivänsini on siis turvallisempi vaihtoehto.

Kelloköynnös Cobaea scandens

Ensimmäiset kelloköynnöksen kukkanuput havaittu.

Lobelia Lobelioideae Emperor William

Lobelian siemenet kylvin runsas viikko sitten. Näitä ei ollut tarkoitus kasvattaa koska onhan minulla lumihiutaletta tulossa riippuvana kukkana mutta tulipahan laitettua näitä sinisiä. 

Kesäpäivänhattu Toto ja Rustica

Kesäpäivänhatut lähtivät pontevasti kasvamaan. 

Kunhan tuosta vähän kasvavat, menevät ne

 lämmittämättömään kasvariin ensimmäisten joukossa. 

Heliotrooppi Heliotropium arborescens

Heliotroopeille kävi ikävästi.

Olivat yksinkertaisesti kuivahtaneet viikonlopun aikana

melkein korpuiksi kun emme olleet kotosalla.

Onneksi olin kuitenkin latvonut ne viikkoa aikaisemmin

ja laittanut leikatut latvat vesilasiin

ja

tadaa - 

- olivat tehneet viikossa jo tämän verran juuria.

Emokasvit taitavat toipua mikä enemmän, 

mikä vähemmän, mutta jollain lailla selvisin säikähdyksellä

Heliotroopit oli kylvetty 20.1.

eli hidaskasvuisia ovat.

Mysteerikukka

Joka vuosi tulee joku yllätys.

Tämän (ja neljän muun) piti olla keltaista

isosamettikukkaa, mitkä eivät kuitenkaan itäneet

ja tilalle kylvöksestä putkahti nämä.

En saa nyt päähäni mitä tämä on,

mutta veikkaan hämähäkkikukkaa.

Sitä en kuitenkaan kylvänyt eikä siemeniäkään

 minulla ole.

Tuoksuherne Royal Mix ja Kingfisher

Tuoksuherneen siirsin lämmittämättömään kasvariin,

koska taimihuoneessa on ahdasta ja näiden sanotaan

kestävän jopa -6 asteen pakkasen.

Harson tietenkin laitan taimien päälle yöksi.

Hopealehti Jacobaea maritime

Hopealehdet siirsin tänään myös kasvihuoneeseen - harson alle.

Vanhempaan kasvihuoneeseen laitoimme uuden muovin -

sekin homma on joskus tehtävä.

Tykkään tämmöisestä puurunkoisesta kasvihuoneesta,

koska voin sen runkoon naulailla kaikenlaisia härpäkkeitä,

apunaruja ja vaikka hyllyköitä riippumaan,

puhumattakaan kukka-amppeleista.

Tänne tuon muutaman viikon päästä kaikki taimeni 

tuolta sisätiloista jatkokasvatukseen.

- - - -

Alla tämän päivän tuotoksia, laitanpahan nämäkin tänne.

Joskus iskee ompeluinto - suorastaan himo - ja täytyy saada ommella ihan mitä vain.

Joskus idea tulee kangasta hypistellessä,

joskus tehdään varta vasten pidemmän suunnittelun ja kangaskaupan kautta.

Tämä yksinkertainen vuorillinen kesäkassi syntyi pellavakankaan

palasesta ja vuori vanhasta pöytäliinasta minkä

 tahra ei ollut lähtenyt pesussa pois.

Ja niin - ei kukaan voi vastustaa juuri leivotun pullan tuoksua!

Yksi elämän parhaimmista tuoksuista on juuri se.

Olet ihan varmasti samaa mieltä.

Maaliskuun taimipäivitys

Tänäkin vuonna maaliskuu hurahti niin nopeasti ohi, 

ettei tahtonut perässä pysyä.

Ihmekös tuo, kun näinä aikoina on sekä sisällä

 että varsinkin tänä vuonna ulkona ollut niin paljon 

kaikenlaista ihmettelyn aihetta.

Kevät kun alkoi tulla rytinällä heti lasten 

hiihtolomien jälkeen. Ja todella yllätti minutkin.

Ensimmäisessä kuvassa oleva mustasilmä

on talvetuskasvi viime vuodelta.

Tämänvuotiset eivät ihan vielä kuki.

Vielä on kasvuaikaa kaksi kuukautta

joten odotellaan rauhassa. 

Nimikkokukkani ahkeraliisa 

ei ole tuottanut pettymystä tänäkään vuonna. 

Tammikuussa kylvin siemenet ja koulin niistä

kolmekymmentä kappaletta.

Ajattelin kylvää myöhemmin lisää,

mutta kävikin niin että pärjään hyvin näillä. 

Näistä kun saa latvoja leikkaamalla uusia 

niin paljon kuin viitsii kasvattaa.

Kuvia siitä alempana. 

Pinkki on aina pinkki, ei voi muuta sanoa.

Herkullinen värisävy minkä kanssa

käy hyvin valkoinen kukka.

Vaikkapa lumihiutale, kun niillä on

samanlaiset kasvupaikkavaatimukset.

Rootmaster on joskus tullut hankittua,

ja siinä taisin ensimmäisenä vuotena kasvattaa

tuoksuhernettä.

En tykännyt kuitenkaan siinä kasvattaa mitään 

liian pikkutarkkojen työvaiheiden takia

joten se jäi käyttämättä.

Nyt keksin laittaa siihen ahkeraliisan pistokkaat juurtumaan.

Jokainen pistokas sai oman lokeronsa, ja lopuksi täytin

lokerikon vedellä. Nyt ei juuret takerru toisiinsa ja 

pysyvät hyvin erillään. Kunhan pääsiäinen menee, istutan

kaikki omiin ruukkuihinsa.

Emotaimet jatkavat kasvuaan ja ilmiselvästi

tykkäsivät kun leikkasi niiden kasvustoa.

Ne ovat lopullisissa, litran ruukuissa siirrettävissä ulos

mikä mihinkin ulkoruukkuun.

Suippopaprika oli ensimmäinen minkä kylvin silloin heti vuoden alusta.

Tänä vuonna kasvu on ollut hitaanlaista ja vasta nyt on kukkanuppuja havaittavissa.

Saa nähdä milloin sato kypsyy, luultavammin vasta aikaisintaan heinäkuussa. 

Tomaatti ”Tarzan” kukassa. Rotevan oloinen kasvi jo tässä vaiheessa -

saa nähdä millainen siitä tulee. Ehkäpä nimi antaa jotain viitteitä.

Joitain kasveja tulee laittaneeksi kasvamaan vain ja ainoastaan

nimen perusteella. Tämä on yksi niistä.

Olin joskus melkein vannonut etten laita kukkia

mitä joutuu ylenmäärin hoitamaan. Tarkoitin lähinnä nyppimistä.

No syönpähän taas sanani - tässä on 

riippapetunia ”Easy wave mix” eli monenväristä kukintaa tiedossa.

Nämä istutan mahdollisimman suuriin ruukkuihin

jolloin kasteluntarvekin vähenee - 

tai siis ei ihan joka päivä tarvitse kastella.

Kun sitä nyppimistäkin tarvitaan.

Yhden kukkapenkin luottokasvi hopealehti 20.2. kylvetty.

40 kappaletta joista riittää mökillekin istutettaviksi.

Huonohko itävyys oli lumihiutaleella. Laitoin sitä 30 kpl

mutta lopulliseksi saldoksi jäi 24 kpl. Sitä laitoin sekä valkoista

että pinkkiä ja aikani pyöriteltyä niitä menivät tietysti sekaisin.

Kyllä kuitenkin ehtivät kukkimaan ennen ulos istutusta.

Kylvin nämä 16.2. ja kasvuaikaa näillä on vielä vaikka kuinka.

 

Kelloköynnös kylvetty 15.1. enkä ole muka ehtinyt vielä laittamaan

niille kunnon tukia. Kasvu näyttää  kuitenkin hyvältä, ja 

aikaisen kylvön ansiosta toivon että kukintaakin 

ehtii näkemään ennen syksyä. 

Näitä on 7 kappaletta joista jokaisessa kaksi tainta. 

Petuniasekoitus Mambo mikä on kylvetty 4.3. 

eli ovat noin kolmen viikon ikäisiä taimettumisesta.

Tästä lajista odotan yhtä erityistä väriä - toivottavasti tärppää!

Heliotrooppi on mielestäni jotenkin aivan erityinen kasvi.

Sen väri on ainutlaatuinen.

Kylvin sen tulevaksi seuraksi samettikukka ”Vanillaa”

mutta jostain syystä sen itäminen epäonnistui.

Laitoin siksi muita lajeja samettikukista, 

runsaalla kädellä kylvin ja taimettuivatkin supernopeasti

joten taidan olla niiden kanssa vielä lirissä.

Postauksen lupaan tehdä sitten myöhemmin..

Tässä olivat kaikki aikaisemmin kylvetyt.

Tuossa alla on kolme kuvaa missä siemenet on jo kylvetty

ja tänä vuonna metodilla ”Lisää vain vesi”.

Nuo ovat siis laitettu jo valmiiksi ja koska

on liian aikaista niitä kylvää, 

on helppo toimia sitten kun kylvöpäivä koittaa. 

Alakuvan lajikkeet kylvän edellisten jälkeen, sitten (paitsi nuo lobeliat ja sammarit)

sen jälkeen ollaankin jo toukokuussa - jolloin …

… on vuorossa

auringonkukat, 

krassit,

 ruusupavut,

 kurkut, 

kesäkurpitsat,

ja

vaikka 

mitä muuta keksii.

Ja hei - 

vielä yksi juttu:

Tässä on minun pääsiäisruohoni. Tai eivät kaikki - näitä on kymmenkunta. Jostain syystä vaikka pääsiäisestä tykkäänkin en lähes koskaan tule laittaneeksi pääsiäisruohoa kyllin aikaisin. Ja vaikka muistaisinkin asian, en millään tule sitä laittaneeksi. En käsitä mikä siinä on niin vaikeata. 

Toivottelen nyt kaikille ihanaa kevään jatkoa ja oikein leppoisaa pääsiäistä! 🐣🌿🐥

Peitetarina eli ihan mahdotonta jaarittelua

 

Olen nyt tänä keväänä tehnyt taimihommeleiden lisäksi myös ompelutöitä. En ole nyt tämän nimenomaisen projektin takia vieraillut kangaskaupoilla vaan minullahan on totta vie varastossa kaikenlaisia vuosien aikana kertyneitä kankaita, joita aika ajoin käyn hypistelemässä, inspiraatiota hakemassa. Viimeksi tein hyviksi osoittautuneista kaavoista hieman  muuttamalla mukavan kotikoltun, ja melkein samaan syssyyn siis aloitin nyt toisen, tällä kertaa farkkukankaasta mikä todennäköisesti ennen kirpparille joutumista oli toiminut sängynpeitteenä. (Niitä on minulla kaksi samankokoista palaa ja kuvittelisin että ne ovat olleet kaksospoikien sängynpeittoina. Se tuli ensin mieleen.) Siitä taas kaavaa muuttamalla sain toisennäköisen mekon. Minä pitkähkönä ihmisenä en tahdo saada kaupoista sopivan mittaisia mekkoja, tai tunikoita. Pitkä kyllä on nimenomaan pitkä mutta lyhyet ovat liian lyhyitä enkä halua enää tässä iässä (älkää moittiko, polvissa on myös nivelrikot joten eivät ne enää missi-kriteereitä täytä eikä ihan tarvitsekaan täyttää mutta kyllähän minä vielä toistaiseksi omistan juuri ja juuri käyttökelpoiset kintut mekkoa pitääkseni)  ”liian” lyhyitä mekkoja käyttää. Huomautan tässä vielä että minun mielestäni jokainen saa käyttää juuri sen mittaisia vaatteita kuin itse haluaa - pääasia että itse viihtyy niissä - ikään ja ulkonäköön katsomatta. Itse viihdyn polvet peittävässä vaatteessa. Polvista nyt  takaisin aiheeseen mistä aloitin.

Eli nyt alkaa tulla vasta sitä peitetarinaa, mihin otsikko viittaa. Jos olet vielä kuulolla etkä ole pudonnut  kelkasta tai vallan kyllästynyt tähän jaaritteluun, niin kerron kuinka tarina jatkuu. Tulin tämän ompeluprojektin myötä todenneeksi erään oleellisen asian ihan kantapään kautta. Nimittäin sen että kannattaa aina varsinkin kirpputorilta ostettu kangas tarkistaa oikealta puolelta ja mieluummin kauttaaltaan jos siitä meinaa jotain ommella. Itse en sitä muistanut tehdä vaan plänttäsin kankaan suoraan pöydälle kaavoitettavaksi oikea puoli sisälle päin. Kun olin sitten leikannut kappaleet ja laitoin ne nuppineuloilla sovitusnuken päälle, huomasin näkyvällä kohdalla kankaassa virheen. Ups! Päätin että ompelen mekon, kävi kuin kävi ja ajattelen ongelmaa myöhemmin. Peitän kai huonon kohdan jotenkin. Kai minä siihen jonkun ratkaisun keksin. Työn edetessä pohdiskelin ratkaisua pulmaani. Tasku oli ensimmäisenä mielessä - mutta ei.. taskut olin jo suunnitellut sivusaumoihin joten liika on liikaa ja yksi ylimääräinen päälle ommeltu tasku on vähän kömpelön näköinen. Marimekon taskumekkoa olen kyllä aina ihaillut  mutta tästä ei semmoista saa millään ilveellä. 

Sitten muistui mieleeni viimeaikainen postaukseni missä kerroin että tykkään harsia, ja että siinä pääsee oikeaan flow-tilaan. Aloin etsimään netistä kirjontakuviota minkä toteutettaisiin harsien. Ja löytyikin yksi, ja kukka-aiheena se olikin täydellinen. Suurensin sen sopivaan kokoon ja piirsin mallin siten että sain tuon mainitsemani virheellisen kohdan peitettyä.  Ompelu olikin niin mieluisaa joten tein vastakkaiselle puolelle helmaan saman kuvion peilikuvana tasapainottamaan ulkonäköä. Kyllä - flow-tila tuli ja Salkkarit tuli kuunneltua. 

Nyt ei virhettä huomaa ja olen iloinen kun keksin näin nerokkaan idean. Ennen kuin kehun itseäni enemmän niin palaan takaisin maan pinnalle ja  kerron että minulle on suuri kynnys ommella kahdeksan napinläpeä mekkoon. Siitä onkin rutkasti aikaa kun olen vaatteeseen napinläpejä tehnyt viimeksi. Enkä kai farkkukankaaseen koskaan. Täydellisyyden tavoittelu (lue: itsensä haastaminen) kun pistää miettimään onnistunko tekemään sen siististi. Iän myötä kai ihminen tulee kriittiseksi eikä keskinkertainen enää kelpaa vaan täytyy olla hyvä ellei täydellinen. Vähän mutta hyvää. Ei auta - kun on näin pitkälle päästy toimin alkuperäisen suunnitelmani mukaan enkä jänistä. Otan härkää sarvista ja teen homman loppuun. 

Hyvin kuitenkin selvisin ja olen tyytyväinen saadessani vanhalle sängynpeitolle uuden elämän. Hyvin varmastikin sulaudun mekkoineni kesällä puutarhan uumeniin. Joskus puutarhassa kun voi pitää mekkopäiviä,  eikä aina vaan möyriä  virttyneissä kulahtaneissa verkkareissa ja kumisaappaissa. Sen on puutarha ansainnut. 

Voisihan sitä tämä yllä vaikka
 multaostoksillakin kylillä  kipaista.

Turhaa, aivan turhaa?

 

Hopealehti/hopeavillakko/tuhkaruoho

Mikäkö turhaa? Minä kyseenalaisesti nokkelana vain laitoin houkuttelevan otsikon tähän, jotta kaikki lukijat ja lukemaan aikovat kiinnostuisivat kirjoituksestani. Ovelaa, vai mitä?

No on tuossa otsikossa jotain asiaakin. Jos luet tekstin tarkkaan, niin kerron kyllä siellä jossain kohtaa mikä on turhaa omasta mielestäni. Taimikasvatus ja varsinkin koulinta ei missään nimessä ole turhaa, vaan tärkeää ja hyvin hyödyllistä. Kaikki jotka lukivat edellisen postaukseni, saivat hyvät perustelut ja selvät seuraamukset kustakin kiinnostuksen aiheesta jotka liittyvät käsillä tekemiseen. Tässä postauksessa keskityn nyt taimikasvatukseen parin lajikkeen kohdalla.

Jaan kylvöksestä jokaiseen kasvatusruukkuun omansa

ja sitten vasta istutan yksi kerrallaan.

Näitä hopealehtiä koulin 48 kappaletta,

mikä määrä on juuri passeli tarpeisiini. 

Ylimääräisiä on aina hyvä olla. 

Kunhan niitä ylimääräisiä ei ole enemmän kuin 

tarvittavia taimia yhteensä.

Hauska juttu, mutta niinkin voi tapahtua.

Silloin kai tapahtumaa kutsutaan keulimiseksi. 

Tai että mopo karkaa käsistä.

Se ei kuitenkaan ole mitenkään vakavaa sillä hetkellä

mutta siitä voi koitua hankaluuksia myöhemmin

ja saa käyttää luovaa mielikuvitusta roppakaupalla

tilan loppuessa kesken.

Tila kun loppuu kesken kuitenkin jossain vaiheessa.

Siirrettävä taimi ei kaipaa vettä tai kostutettua multaa tässä vaiheessa.

Monessa ohjeessa sanotaan että taimi ei saa siirrettäessä kuivahtaa missään vaiheessa, 

ja että se siirretään viipymättä kostutettuun multaan.

Se kyllä jaksaa odottaa muutaman minuutin vaikka kuivanakin,

eli en ole huomannut että taimi kärsisi mitenkään

vaikka istuttaa kuivaan multaan.

Lopuksi koulitut taimet saavat vettä juurilleen alakautta

ja suihkepullosta vesisuihkua niskaansa.

Ja alkavat kasvaa iloisesti kukin omassa taimiruukuissaan. 

Kylvöhommissa minulla on selvät sävelet -

miksi muuttaa jo vakiintunutta, hyvää käytäntöä mitenkään.

Tänä vuonna en ajatellut käyttää turvenappeja ollenkaan. 

Niihin kun olen yleensä tomaattien siemenet kylvänyt, 

pienet muoviset 5x5cm ruukut ajavat saman asian

 eivätkä juuret häiriinny näissäkään missään vaiheessa ja

niitä voi käyttää vuosi vuodelta yhä uudelleen.

Itselläni näyttäisi olevan näillä menossa jo 35.vuosi

ja hyvin ovat kestäneet aikaa. 

Ehkä turvenappien käyttö on toinen asia mikä on turhaa.

Yksittäisten kasvien kohdalla voi hyvin käyttää turve/sammalnappeja ,

mutta mielestäni ei ole järkeä ostaa monille kymmenille taimille niitä 

koska eiväthän ne kovin halpoja ole. 

Säästyneet rahat voi käyttää sitten vaikka laadukkaaseen multaan.

Tomaattien kylväminen onkin sitten oma ohjelmanumeronsa. Vaikeinta siinä on valita lajikkeista parhaat, tai mitkä nimenomaan tänä vuonna miellyttävät. Kappalemäärä minulla on tänä vuonna vain 12 joten rajaus oli vaikeaa. Niin ja olihan minulla vielä ne neljä aikaisempaa jo kasvussa, kaksi kappaletta Venusta ja kaksi Tarzania. Jostain syystä en halua niitä laskettavan varsinaisiksi tomaateiksi, vaikka pitäisi kyllä.

Tarzanissa huomasin kukkanuppuja 18.3.

Tomaatti ’Tarzan’

Näitä tomaatteja kylvin 16.3. :

 🍅 Rosella 4 kpl. Kiitos Kivipellon Saila. Minulta oli Rosellat loppu enkä saanut niitä mistään. Otin sitten yhteyttä Sailaan, ja hän pelasti minut katastrofilta. Rosella kun on minun erityinen suosikkitomaattini mitä pitää olla aina.

🍅 Vintage wine 2 kpl Satoisa. Joku pihvitomaatti pitää olla aina ja nyt se on tämä erinomainen mehukas jättiläinen, mitä oli myös viime vuonna.

🍅 Shirley 1 kpl Tämä on toinen suosikkitomaattini Rosellan jälkeen. Erittäin satoisa, pyöreääkin pyöreämpi tomaatti. En käsitä miksi laitoin tätä vain yhden kappaleen. Jos olisin lisännyt toisen, olisi kokonaiskappalemääräksi tullut 13 mikä ei ole ollenkaan hyvä luku. (Lisätty myöh.)

🍅 Supersweet 2 kpl Valloittava herkkutomaatti mitä on vaikea saada kuljetetuksi kasvihuoneesta keittiöön, koska ne tulee syötyä jo matkalla. Soveltuu siis parhaiten naposteltavaksi jo kasvihuoneessa.

🍅 Moneymaker 3 kpl Olen aina sanonut ja sanon nytkin että jos kasvattaisin vain yhtä tomaattilajiketta niin se olisi varmastikin tämä. Siinä on kaikki hyvään tomaattiin tarvittavat kriteerit ja siksi sitä voi sanoa mainioksi, satoisaksi perustomaatiksi. 

Näin tomaatit saavat mahdollisimman hyvän alun kasvaa. Niitä ei siirrellä noista taimiastioista mihinkään,  annetaan vain kasvaa samassa ruukussa niin kauan kuin juurilla tilaa riittää. Seuraavana on siis lopullinen taimiastia - suurempi kuin maitotölkki -  kunnes pääsevät ulos kasvarin multapenkkeihin.

Tämä postaus tulee nyt viikkoa myöhemmin noiden kuvien otosta ja melkein kaikki kylvämäni tomaatit ovat jo taimella kun tekstiä kirjoitan. 

Teen päivityksen taimihuoneen kasvatuksista kunhan ehdin. 

Kyllä siellä kukitaan ja pian taas koulitaan. Yritän muistuttaa itselleni että eihän se kevät kuitenkaan niin kovin pitkällä vielä ole koska eletään vasta maaliskuuta - pääsiäinenkin on vielä edessäpäin. Aikainen lumien sulaminen tekee pitkän kevään,  ja kun oli vielä pitkä syksy takana - meille pysyvä lumi tuli vasta joulukuussa - niin syksyllä ehti tekemään keväänkin  hommia. Luulen siksi että vuoden keväinen puoli sujuukin melko leppoisasti - mitä sitä turhaan hötkyilemään. Ehtii kyllä.

Leppoisia kevätpäiviä ja lempeitä tuulia toivon sinullekin!