Keskikesän juhla

 

Hyvää Juhannusta kaikille!

Alkukesän aikaan

Lempipaikka puutarhassa

 

🌿  🌸  🌿

Multa karkea kämmeniin tarttuu, 

hiljaa kiire ja huolet jo haihtuu.

Kastelukannu ja versoava maa,

 tässä sieluni levätä saa.

Kevään kylvö ja kesän kuiske,

syksyn sato ja auringon loiste.

Joka kukassa, lehdessä pienessä,

elämän voima on kätkössä.

🌿  🌸  🌿

   

Tämä runo löytyi tuolta netin syövereistä, kun etsin pientä runonpätkää kuvan saatteeksi. Kuvassa rakentamani lempparipaikka tälle kesälle. Paikka vaati kaupassa käynnin - halusin nimenomaan muovisen istuimen ja siihen sopivan pikku pöytäsen johon laskea vaikka kahvikuppi käsistään. Muovia en kuitenkaan haluaisi puutarhassa suosia, mutta tähän tarkoitukseen se sopi ihan käytännöllisestä syystä. Istuinryhmä on pihlajan alla ja helposti puhdistettavissa lintujen ”sotkuilta” mitä väistämättä joskus tulee. Nyt kun välttämättömät puutarhatyöt on tehty, on aikaa tuonne istahtaa. Toivotaan vain jatkossa aurinkoisia päiviä, lempeitä tuulia ja yösateita. Mitä muuta sitä tarhuri voisi kaivatakaan. Tämmöisiä ajatuksia nyt juhannusalusviikolla. . 

Mukavaa alkukesää kaikille!

Mitähän sitä tuli tehtyä

 

Äidille kimppu viemisiksi kerrostalo-
asuntoon. Hän on itse kasvattanut
 siemenestä omenapuun,
josta taitoin kukkivan oksan 
mustikanvarpujen seuraksi.

Kevät on edennyt rivakasti, etenkin tämä toukokuu. Tänään ihan säpsähdin kun totesin kalenteria katsoessani että viimeistä toukokuun viikkoa viedään ja ensi maanantaina kevät loppuu ja siirrytään kesään. Toukokuu onkin aina touhukuu, jolloin pihalla on kuukausista ehkä eniten monenlaista tekemistä  ja silloin ajantaju katoaa. 

Ehkä toivoisi vuorokauteen lisää tunteja, kun mieleistä puuhaa löytyy koko ajan lisää ja lisää ja tekemisen lista on pohjaton. En tiedä ottaisinko ne tunnit aamuun vaiko iltaan, jos semmoisia tunteja jaettaisiin. Kenties aamu olisi itselleni sopivampi, koska aamuihminen  olen.

Minä tunnustaudun sellaiseksi puutarhaihmiseksi että en mitenkään pysy aikomassani  suunnitelmassa. Jo lapion hakeminen varastosta saattaa tuottaa ylimääräisiä mutkia matkaan ja alkuperäinen suunnitelma viivästyy. Tielle osunut rikkaruohorypäs saattaa aiheuttaa niinsanotun lumipalloefektin, ja löytää lopulta itsensä trimmereineen ihan toiselta puolelta puutarhaa. Siinä sitten muistellaan mitä alunperin olikaan tekemässä. 

Puutarhaessu  minkä taskuissa olisi kaikki päivän aikana tarvittavat tarvikkeet (narua, sakset, lapio, rikkaämpäri, trimmeri, vasara, nauloja, rautakanki, tukikepit jne jne) helpottaisi hommia niin että ei tulisi poikkeamia päivän suunnitelmiin. Ei tarvitsisi vartavasten lähteä hakemaan mistään mitään ja pysyisi helposti alkuperäisessä suunnitelmassa. Semmoinen essu on vielä hankkimatta - löytyisiköhän jostain kaupasta.. Joskus olen kokeillut kottikärryjä siihen tarkoitukseen mutta kun ne tuppaavat kadota jonnekin näköpiiristä ja niitä on varta vasten lähdettävä etsiskelemään..

Tänään vaikka on hurja pohjoistuuli ja kun aurinko meni pilveen oli mahdottoman kylmää, rohkenin istuttaa maahan ensimmäiset kesäkukat. Hopealehti, hopeavillakko tai kolmannelta nimeltään tuhkaruoho pääsi rinnepenkkiin, mitä myös viuhkapenkiksi sanon. Hopealehti on kuukauden ajan ollut lämmittämättömän kasvihuoneen suojissa ja nyt pääsi sieltä suoraan melko äärimmäisiin olosuhteisiin ja vielä rinteeseen. En kuitenkaan ole huolissani, sillä tuo kyseinen kasvi on hyvin sitkeä. Se sietää aurinkoa, kuivuutta ja tuultakin vähän. Kaikki kasvattamani 40 tainta  riitti tähän sopivasti. 

Tulppaanit kukkivat vielä pikkuisessa viime syksynä remontoidussa perennapenkissä. Tulppaanien jälkeen siihen nousee liljoja. Kasvipankista tuonne on vielä tulossa kaikenlaista muuta kunhan liljat nousevat ja näkee missä on tyhjiä paikkoja. 

Ensimmäiset ulos istuttamani kukat pääsivät tähän
 ja muutamaan ruukkuun. Säätiedotus lupasi kovaa
 myrskyä ja viilenevää joten en uskaltanut
vielä istuttaa enempää.

Sisääntulon kuistin vaaleanpunaista ahkeraliisaa. Kuvan otin
ihan randomisti joten älkää nähkö tuota pyykinkuivaustelinettä.

Loput kasvattamani kukkaset odottelevat

maahan ja ruukkuihin istuttamista vielä.

Ensi viikolla on hyvä aloittaa kun myrskytuulet

ovat laantuneet.

Valkoinen kelloköynnös

Lobelia

Amppelipetuniat kukkivat näissä väreissä.

Osan olen istuttanut jo amppeleihin ja odottelevat kasvihuoneessa.

Sieltä on helppo ja nopea siirtää kukin kasvi suunnitelluille paikoilleen.

Yllä kevään kukkijoita. Kuvat otettu toissapäivänä.

Raparperipiirakkaa näistä!

Tämmöistä siis on tullut tehtyä täällä Tuulikin puuhamaassa, ja mitä muuta, se selvinnee seuraavissa postauksissa. Tulisi vaan useammin poikettua täällä koneella, mutta kun ei tahdo malttaa..

   🌸         🌷          🌸          🌷         🌸         

Hyvää loppukevättä ja kesän alkua kaikille täällä poikenneille, ja kiva jos kommentoit!

Äitienpäivä

 

Kaikille äideille,

mummoille ja

äidin virkaa toimittaville ❣️

Uusi Lada ja miksi siihen päädyin

 

Luit aivan oikein. Upouusi Ladahan se siinä odottelee maahan istuttamista. Olen jo vuosia halunnut lisätä puutarhaamme  syötävien puiden ja pensaiden määrää.  Marjoja ja hedelmiä siis tarkoitan. (Kasveja ei syödä, vaan mietin puuttuuko Suomen kielestä tähän sopiva termi, mutta itse en ainakaan keksi kuinka tuon voisi lyhennettynä sanoa. Tai voin sanoa että haluan puutarhaamme lisää marjoja ja hedelmiä. No tulihan se sieltä. Rakastan Suomen kieltä ja kielioppia)

Miksi valittiin juuri Lada?

”Päärynä 'Lada' on venäläistä alkuperää oleva, satoisa kesälajike. Hedelmät ovat keskikokoisia, vaaleankeltaisia ja auringon puolelta punertavia. Malto on hienorakeinen, lievästi happoinen ja maukas. Sato kypsyy elo-syyskuussa ja säilyy varastossa pari viikkoa. Hedelmät sopivat hyvin tuorekäyttöön. 
Puu tulee satoikään jo nuorena ja on hyvin talven- ja ruvenkestävä.”

Marja-aronia

Talvenkestävyys on tärkein ominaisuus. Ei ole mitään järkeä hankkia kasvia mistä heitetään arpaa kestääkö se talven yli vai ei. Varsinkin jos sattuu asumaan kasvuvyöhykkeiden rajalla. Pölytys-asia vähän arvelutti, mutta tuo lajike on itsepölyttyvä mikä hyötyy toisesta päärynäpuusta, mutta toinen puu ei ole välttämättömyys. 

Viherherukka Vertti

Ladalle löytyy yläpihan puutarhasta mainio paikka, läheltä Pekka- ja Talvikaneli -omenapuita. Onhan siellä vielä kriikunapuu ja kirsikkapuu. Vierestä löytyy myös nimetön luumupuu ja Sinikka-luumu. Pölyttäjiä siis löytyy., vaikka tälle päärynäpuulle niistä ei apua ole.

Pensasmustikka Saani

Pensasmustikka North Blue

Hankkijan uudistetun Mikkelin myymälän avajaisista viikko sitten ostin kaksi pensasmustikkaa - North Blue ja Saani. Niiden kaverina on noin viiden vuoden ikäiset hunajamarjat Sinoglaska ja Haskap. Toissa vuonna hankin kaksi uutta Venni- viherherukkaa Vertin kaveriksi. 

On onni että saa maistella, kerätä ja säilöä oman puutarhan marjoja ja hedelmiä. 

Hunajamarja Morena

Näiden uusien hankintojen innoittamana aloin luetteloida pihan marjapensaita ja hedelmäpuita. Löysin muistiinpanoista melkein kaikkien istutusvuodetkin. Luettelo tulee tänne lähinnä itselleni muistiin. 

•Omenapuu Pekka 2021

•Omenapuu Talvikaneli 2021

•Päärynä Lada 2026

•Kirsikkapuu Sherdaja 2005

•Kriikunapuu vanhaa kantaa 2 kpl

•Luumu sininen 

•Luumu Sinikka 2002

•Marjatuomipihlaja eli saskatoon

•Marja-aronia 2012

•Vadelma Ottava

•Vadelma Wille

•Jättivadelma Glen Ample 3kpl 

•Karhunvadelma siperialainen 2013

•Hunajamarja Morena 2021

•Hunajamarja Sinoglaska 2021

•Pensasmustikka North Blue 2026

•Pensasmustikka Saani 2026

•Karviainen Lepaan punainen 2016

•Karviainen Hinnonmäen keltainen 2016

•Viherherukka Vertti 2016

•Viherherukka Venny 2 kpl 2025

•Mustaherukka Öjebyn 5 kpl 1998

•Lisäksi yht. 25 kpl vanhempaa puna-, valko- ja mustaherukkaa ja karviaista 

🍀 Kunhan vain pääsen kotiin ja kaivamaan puutarhaani, olen kunnossa. Upeaa terapiaa, puutarhanhoito." - Peggy Lee

🍀 Paras aika istuttaa puu oli kaksikymmentä vuotta sitten. Toiseksi paras aika on nyt." - Kiinalainen sananlasku

Ihanaa kevään jatkoa kaikille! 

Elämän pisaroita

 

Kevät ja auringonpaiste

antavat minulle

aina saman energisen

elämänvoiman tunteen.

Keväinen tuuli tuntuu hyvältä

eikä ollenkaan aiheuta vilunväreitä.

Ilma on puhtaan raikas 

ja multa tuoksuu hyvältä.

Olen kiitollinen että saan olla kokemassa 

kaiken tämän terveenä ja elinvoimaisena.

En aio pitää itsestäänselvyytenä sitä,

että voin tehdä puutarhatöitä,

nähdä kaiken kauniin, 

ja kuulla lintujen laulun.

Ajatella miten paljon elämässä voi olla

hienoja ja oikeastaan 

todella ihmeellisiä asioita.

- Sari Lehtimäki / Runotalo.fi

Löysin tämän kauniin runon tuolta netin syövereistä,

joten halusin tuoda sen tänne

lukijoiden iloksi kukkakuvien kera.

Vaikka kuvat ovat sisäkuvia,

hetket ulkona ovat yhtä antoisia

kuin puuhailu taimien kanssa

sisällä taimihuoneessa.

Mukavaa huhtikuun jatkoa sinulle! 🌞