Vähiin menee ennen kuin loppuu ..
Uudet loimet odottelevat paikalleen laittamista.
Nämä ostin jo vuosi sitten, mutta niiden laittaminen on viivästynyt.
Tuossa tukilla saattaa olla vielä sen verran matskua, että siitä jotakin saisi..
On vähän vaikea arvioida paljonko lointa on jäljellä, mutta otan riskin..
Sen jälkeen laitan tyttäreni kanssa uudet loimet paikoilleen.
Viime talvena kudoin viimeksi jotain,
sitten katkaisin loimet ja laitoin odottelemaan seuraavaa kertaa.
Pingottimet odottelevat seinällä käyttöä.
Selasin vanhoja kudontalehtiä ja silmiini osui kaunis punaraidallinen poppana.. Jotain tämän tapaista tekisi mieleni kutoa .. mutta loimet ovat maton tekoon laitettu, mutta eihän se mitään haittaa. Tämä poppana tehdäänkin nyt Tuulikin malliin :D
Revityt matonkuteet ovat vanhoista lakanoista, pussilakanoista ja tyynyliinoista. Punasävyiset kerät ovat sen verran kapeiksi revittyjä että ne sopivat juuri tähän tarkoitukseen. Itse en ole näitä repinyt vaan olen jo vuosia vienyt lakanoita ja muita tekstiilejä kehitysvammaisten palvelukotiin leikattaviksi tai revittäviksi pientä korvausta vastaan, summa ei todellakaan ole suuri vaan ihan nimellinen. Alla muutama sananen ko. toiminnasta.
Paikkakuntamme keskustan tuntumassa on ympärivuorokautista ohjausta ja tukea tarjoava palvelukoti kehitysvammaisille henkilöille.
- Luodaan asukkaille viihtyisä ja turvallinen ympäristö arkipäiväisine askareineen.
- Kykyjensä mukaan asukkailla on mahdollisuus osallistua kodin eri töihin.
- Asumisen tukena on moniammatillinen henkilöstö. Toiminnassa näkyy kuntouttava työote.
Minusta on hienoa että voin omalta osaltani olla kannattamassa paikkakuntamme vammaisten osallistumista ihan arkiseen työhön.
Oikeasti poppana tehdään vinoon leikatuista kangassuikaleista. Mutta nyt tehdään mitä tehdään ja tuli mitä tuli.
Ei hassumpaa..
mutta jonkinmoista raitaa täytyisi alkaa kehitellä..
Tämän poppanan tarina jatkuu varmaan seuraavassa "numerossa" . .
tai sitä seuraavassa ;D
Tässä aikaisemmin tehtyjä "poppanoita" tai pikkuliinoja.
Tein silloin kahta rinnakkain.
(Postaus näistä joskus kauan sitten.)
Tämä on sitä mitä kaikkein mieluiten tekisin noiden kukkahommeleitten jälkeen.
Mikä on sinun lempipuuhasi kaikkein pimeimpänä aikana vuodesta?
Hyvää ja mielekästä marraskuun alkua kaikille !!
Mattojen ja poppanoiden kutominen on tosi mukavaa. Minulla ei ole omia kangaspuita, joten olen käynyt mm. työväenopiston kudontapisteissä. Niiden huono puoli on se, että työ on tehtävä valmiiksi lyhyessä ajassa, koska kutojia on jonoksi asti. Olen usein miettinyt, että hankkisin omat puut, koska meillä on kellarissa tilaa. Toisaalta, en osaa laittaa loimilankoja ja harvoin kutovana tarvitsen ehkä muutenkin välillä neuvoja. Aina voi toki opetella asioita.
VastaaPoistaSe on totta että tuolla työväenopistoissa on pitkät jonot, ja rajoitettu aika verottaa tekemisen iloa paljon. Neuvoja saa käsityöneuvonta-asemilta, mutta en osaa sanoa kuinka paljon he ovat valmiita neuvomaan jos kotona tarvitaee apua. Mutta kannattaa kyllä harkita tosissaan kangaspuiden hankkimista jos niillw on tilaa, kutominen on mielettömän ihanaa ja mielenkiintoista!!
PoistaKiitos Between <3
Ihanat hämäränpuhteet sinulla!
VastaaPoistaMinä tyydyn sukkien 'kutomiseen'. Niissä on aina jotain elämää suurempaa ;-)
Niinpä, hämärissä on ihanaa hiipiä kutomaan.. :D
PoistaTäällä sanotaan sukkien kutomista neulomiseksi - siinäkin puuhassa voi itseään toteuttaa rajattomasti! Mukavia kudontahetkiä sinulle, Susanna - nautitaan :)
Ihana ateljé Sinulla! Minullakin loimet odottavat kutojaa, mutta pöhköyksissäni tilasin liian leveän matonloimen ja se pitäisi kaventaa...vähän siihen neuvoa tarvitsisin. Kuteita riittää leikattavaksi, lakanoiden uusiminen menoillaan. Kutomisesta onkin kulunut hyvä tovi, mutta hiljalleen ajattelin verestellä vanhaa 'taitoa'.
VastaaPoistaMukavaa marraskuuta Sinulle!
Onhan se ateljee, jo sananakin hymyilyttää..;D Neuvoja kyllä saat käsityöasemilta, minäkin kavensin kun muutettiin palttinasta ruusukkaaksi kesken kaiken mutta nyt taidan kuitenkin jatkaa palttinalla seuraavaksi, se on helpompaa. Alahan verestellä taitojasi, huomaat etteivät ne taidot ole mihinkään kadonneet 😊 Ovat vaan välillä olleet lepotauolla :)
PoistaKiitos Saila <3 samoin sinulle!
Oih wau, toiset osaa. <3 Olisi ihan huikeaa, jos voisi tehdä itselleen räsymaton, saisi omat suosikkivärinsä mattoon. <3 Kivaa viikkoa <3
VastaaPoistaNo osaamisesta en tiedä, teen vain mitä haluan ja miten haluan :) Itse tehty on miljoona kertaa ihanampi kuin ostettu, näinhän se on 😄
PoistaKiitos, Tiia <3
Raikasta väritystä siellä on tulossa!
VastaaPoistaOlen joskus kutonut poppanaa ja kävin työväenopistolla mutta hauskkus loppui siihen kun piti kiireesti työ tehdä kuten tuolla alussakin jo todettiin.
Nyt tykkään leikata kankaita paloiksi ja sitten taas ommella niitä toisiinsa. Se on rentutuskeinoni:) Ja studio on minullakin, heh-heh, siksi sitä nimitän:)
Nyt tekee mieli kutoa jotain punaista, joulukin kun on tulossa. Se on juuri harmillista jos pitää kiirehtiä, kutomisen nautintohan siitä kärsii. Sinulla onkin. Niin mielenkiintoinen harrastus nuo tilkkutyöt ja kaunista jälkeä saatkin aikaiseksi! Kiitos kommentista, Irma <3
PoistaKuteiden leikkauttaminen olikin mielenkiintoinen asia.
VastaaPoistaKaunista mattoaraitaa valmistumassa.
Itse ei oikein pysty suuria määriä leikkaamaan, on molemminpuolinen hyöty kun sen teettää muilla. Kiitos, TeSa -<3
PoistaIhanan raikas vaaleanpunainen matto tuli! Minunkin pitäisi saada aikaiseksi mennä työväenopiston kangaskudontakursseille. On tuo hieno kädentaito :).
VastaaPoistaKyllähän siinä täytyy miettiä kerran jos toisenkin kuteen riittävyys varsinkin pitkiä mattoja kutoessa ettei sitten lopussa tule yllätyksiä. Suosittelen kyllä kursseille menoa, siellä on vaan varattava kai sitten jo alussa itselleen tarpeeksi aikaa.. Kiitos Elmeri <3
PoistaKauniita lämpöisiä värejä!
VastaaPoistaOnnekas olet, kun sulla on ihan omat kangaspuut ja niille oma tilansakin. Tsemppiä kudontaan!
Onneksi ei tarvitse purkaa ja koota noita joka kerta kun haluaa kutoa. On ne puut olleet joskus olohuoneessakin, mutta se tuntui vähän häiritsevältä joka suhteessa. Kiitos, Nina <3
PoistaJepulis, miten ihana harrastus sinulla. Täkänät, poppanat ja kaitaliinat, mitä nimeä nyt niitä onkaan, ovat ihanat, ja sinä voit itse tehdä ne just oman värisinä. Upeaa. Jos totta puhutaan olen nähnyt vain muutaman kerran kangaspuut ja ne on olleet valtavat, ihmettelin kuinka niistä loimista ja kuteista kukaan saa edes selvän... saati sitten saa mitään aikaseksi. Onnitteluni. Ja kuvasi on kauniit ja selvät näin maallikonkin ymmärtää.
VastaaPoistaTaisi olla vuosi 1990 kun ensimmäisen kerran aloitin kutomaan mattoja omaan kotiin. Ehkä mattoja ei enää tarvitse, mutta kiva on kokeilla kaikenlaista mitä ennen ei ole tohtinut :D Toimintaperiaate on noilla yksinkertainen, mutta vimpaimia ja solmuja on tuhottomat määrät, ja kaikella on tietenkin tarkoituksensa eli mitään ylimääräistä ei niissä ole. Kiitos mukavasta viestistäsi orvokki <3
PoistaKutominen on rentouttavaa puuhaa. Minulla on kangaspuut yläkerrassa, mutta enpä ole viitsinyt niillä kutoa. Itse asiassa jo kudottu poppana pitäisi purkaa pois ja yrittää korjata loimia ja sidontaa, koska kankaan reuna on ihan vino :(
VastaaPoistaKyllähän se niin on, että joku "virhe" tai korjaus kangaspuissa nostaa aloittamisen kynnystä, mutta kun sen lopulta korjaa, on kivempi taas aloittaa. Kyllä varmaan saat korjattua asian. On ss kutominen todellakin rentouttavaa puuhaa - itse tehtyä ei saa kaupasta :)
Poista