Kesätunnelmaa

Kesätunnelmaa

torstai 19. marraskuuta 2026

Lammas sylissä

 


Kyllä, luit aivan oikein. Minulla on lammas sylissä - tai ainakin sen villat. Siltä tuntuu kun aloin neulomaan pitkää villatakkia 100% islanninlampaan villasta. Tai ei siis tuntunut alussa vaan vasta sitten kun neulomus olikoppusuoralla.  Lankaa tähän neulomukseen on varattu 15 kappaletta 100g keriä eli se tekee puolitoista kiloa. En tiedä kuinka paljon villaa saa kokonaisesta lampaasta mutta kyllä neulomuksen loppupuolella sylini täyttyi kyllä. Kotona kulmasohvan nurkkauksessa neule on hyvä pitää hallinnassa koska molemmilla puolilla on laskutilaa mutta mökillä tuvan penkillä neuloessa täytyy pitää neule hyvin lähellä itseä koska nuo neuleen osat - hihat tai helma - tuppaavat tipahtamaan lattialle alinomaan ja aivan itsestään. Tekemisen lomassa kaikki negatiiviset asiat katoavat kyllä mielestä heti ja työ jatkuu nautinnollisesti vaikka suuren neuleen ”hallinnoimisessa” vaikeuksia onkin. Tämä on  kuitenkin sitä parhainta mindfullnesia - ei tunnu työltä ollenkaan - eihän sitä muuten  tietysti tekisikään. 

Kirjoitin tätä tarinaa päiväkirjamaisesti työn edistyessä. 

Lankana käytin viittä eri väriä Istex Alafosslopi 100% islannin lampaan villaa. Sukkapuikot  4,5 ja 6 sekä pyöröpuikot samassa koossa. 




Mallin löysin Suuri Käsityö -lehden numerosta 9/2018. Huomasin minun oloisen villatakin kyseisestä lehdestä ja sanoin tyttärelleni että onpas ihana neuletakki - pitäisikö tehdä tuollainen. Tytär vastasi että no mikset tee? Siitähän se lähti - miksen neuloisi? 




Neuloin aluksi hihat jotta sain kunnollisen tuntuman tähän työhön ja kirjoneuleeseen etenkin. Aluksi neulominen tuntui aika jähmeältä koska 100% villalanka ei jousta.  Hihat syntyikin muutamalta istumalta koska mielessä oli koko ajan ”varsinaisen” neuleen aloittaminen, eli vartalo-osan. Pakollinen osuus oli sitten rivakasti tehty ja tekemisen voi aloittaa sitten ”oikeasti”. Neuleen halusin tehdä reilun kokoiseksi ylle, koska en voi sietää mitään ns. makkarankuori-vaatteita. Ne mielestäni kuuluu teini-ikään. Toisekseen tämä tulee päällysvaatteeksi, ulkona käytettäväksi. Ihan kovilla pakkasilla tuskin tätä tulee käytettyä mutta Suomen syksy ja kevät varmaankin puoltaa tämän käyttöä. Tuulenpitävää vain alle niin eiköhän tarkene.


”Lammas” sylissä ja minä itse kurkottelen
 sen takaa.


Neule on edistynyt nopeasti onhan lanka paksuhkoa ja olen aika nopea neulomaan. Toisekseen minulla on ollut mahdollisuus neuloa pitkiä rupeamia kerrallaan. Se on ylellisyys mistä olen aina haaveillut. Lisäksi myöhäissyksy on oiva ajankohta aloittaa neuletyöt, koska silloin pihatyöt on tehty ja voi linnoittautua sisälle. Pahoittelen muutamia kuvia koska ne on otettu spontaanisti eikä niitä välttämättä ole oikein kuvauksellisesti aseteltu (blogia varten). En saanut kirjoitusta poistettua tuosta "laatikosta" joten olkoon siinä sitten, hmph.


Neuleen tarkoitus on olla vaate jota ei pidetä
alla vaan päällä. (Ei kuitenkaan tämän toppatakin
 päällä) Muokkasin ohjeen kokoa itselleni sopivaksi.






Villatakkia tehdessä neule tehtiin pyöreänä jättäen keskelle eteen muutaman silmukan steekkausvara.
Aukileikkaus oli hirvittävän jännittävää mutta turhaan pelkäsin - 
neule pysyi purkautumattomana ja siihen oli hyvä ommella kaitaleet nappilistoja varten. 





Ja sitten ompelemaan 





kieli keskellä suuta.





Ahdasta on.




Hyvin meni saksienkin kanssa eikä mennyt pupu pöksyyn.




Reunaan neulotaan irralliset kaitaleet mitkä
sitten ommellaan reunoihin.




Napit ja nappilenkit ovat ihan omaa designiä.








Taskut tein ohjeesta poiketen päällepäin.







Valmista tuli - olisihan pari viikkoa voinut käyttää huonomminkin. Olen tyytyväinen lopputulokseen
ja huomenna menen näyttäytymään tämän kanssa ihmisten ilmoille. 
Huomenna sataa, mutta kyllähän ne Islannin lampaatkin vettä kestävät. Kai.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Iloisen onnellista, lupsakkaan leppoisaa,
hymyävän herttaista, rauhallisen rentouttavaa,
nauravan hyväntuulista päivää Sinulle! Kiva kun vierailit sivullani!