Vaikka mäkeen en menekään
Kahdet kottikärryt on, ja kolmannetkin löytyy vaikkakin ovat vain väliaikaisella vierailulla meillä. Samoin mökillä kahdet, eli onhan noita. Mitä olisi tarhurin elämä ilman niitä.
Tässäpä tulevat nyt minun täydentämäni lauseet:
(Kuvat ovat vanhoja kuva-arkistosta poimittuja ja moneen kertaan näytettyjä, ja pihaa on sittemmin muokattu ja muutettukin, mutta kerran vielä)
Pidän siitä, että kevät on pitkä ja lämpimähkö eikä yöpakkasia tule enää toukokuun alun jälkeen. Ja niin, kukapa ei voisi olla pitämättä lintujen kevätkonsertista mikä jatkuu myöhäiseen iltaan alkaakseen taas uudelleen heti auringon noustessa. Se on suloista musiikkia korville. Kevät on joka vuosi uuden alku.
En olisi arvannut, että aikoinaan kun halusin laajentaa puutarhaa jokaiseen ilmansuuntaan, nyt haluaisin pienentää sitä. Elämä on joskus kummallista, mutta kuitenkin aika loogista.
Et ehkä tiennyt, että … minulla on haasteita puutarhan hoidossa. En kerro lähemmin mitä mutta ainakin erään haasteen mainitsen tässä useammin kuin kerran. Siksikin olen pitänyt taukoa bloggauksesta, mutta ehkä minulla nyt tulee olemaan enemmän aikaa haluamilleni asioille. Ja aikaa myös levätäkin. En aio ahertaa pää kainalossa, vaan tehdä nautiskellen sen minkä pystyn. Sitähän se on kyllä ennenkin ollut, mutta kun se aika on aina ollut niin rajallinen.
Minun kesäni alkaa siitä kun saan istuttaa ensimmäiset itse kasvattamani kukkaset ulos. Siitä kesäni alkaa.
Kun lämpömittari kipuaa +25 asteeseen menen puutarhani paraatipaikalle, otan kahvikupin käteeni ja huokaisen syvään kuinka ihanaa on, kun on neljä vuodenaikaa. Tosin en pidä +25 astetta hirvittävänä helteenä vielä. Kun lähestytään kolmeakymmentä, niin sitten.
Jos toiveeni toteutuu pääsen nauttimaan puutarhan helppohoitoisuudesta muutaman vuoden päästä. Siihen ei siis kuulu jokailtainen kastelukannun kanssa kävely ympäri puutarhaa parin tunnin ajan, vaan kaikki on mietitty järkevästi kulkureittejä myöten. Se olisi suuri unelma, ja toive. Hyvin suunniteltu on siis puoliksi tehty.
Vaikka en pidä takatalvesta, mikä melkein joka kevät yllättää hyvinkin negatiivisesti, ymmärrän että se tuo mukavasti kosteutta maahan ja kaikki näyttää eloisammalta, kirkkaammalta sen jälkeen.
Puutarhurina olen kuin mikäkin Pelle Peloton. Haluaisin tehdä kaiken itse, jopa kasvattaa itse kaiken suurinpiirtein mahdollisen enkä haluaisi hakea valmiita taimia puutarhamyymälästä kuin vain siihen tarkoitukseen että saisin niistä ”emotaimen” myöhempää lisäystä varten. Ehkä olen valinnut vaikeamman reitin, mutta sanonkin että rahalla voi ostaa kaikenlaista, mutta ei itse tehtyä ja itse tehdyllä on erilainen arvo kuin ostetulla. Puutarha on niin iso että en ole valmis satsaamaan suuria rahamääriä hehtaarin kokoiseen alueeseen.
Kunhan lumet sulavat aion tutkia puutarhassani joka ainoan neliömetrin ja tehdä suunnitelmia muistivihkon kanssa puutarhan muokkamiseksi helppohoitoisemmaksi (ja myös pienemmäksi, koska puutarhani on kertakaikkiaan liian suuri.)
Jollei tule mitään estettä niin ensi kesänä käytän aikaa puutarhassani enemmän. Se on tietysti ollut tavoitteeni aina, mutta taas tänäkin vuonna sama juttu.
Tällä kertaa tuli vähän syvällisempiä ajatuksia mukaan, osa on ”vain” haaveita mitä odotan tulevaksi toteen, osa konkreettisempia asioita, mutta yhtä kaikki - puutarha ei saa eikä voi olla pelkkä työleiri vaan siitä pitää osata myös nauttia. Jos luit postauksen tänne asti, huomasit kyllä mikä tämän teema oli, se tulikin mainittua useamman kerran 🤗
Jatkan haastetta haastamalla mukaan kaikki, joille ensi kesä tulee olemaan jollain tavalla erilainen kuin ennen.
Moni bloggaaja on vastannut tähän kysymykseen puutarhan kasveista, toiset kirjahyllyn kirjoista. Minä taidankin ihan uteliaisuudesta yrittää koota aakkosiani vuosien mittaan siemenestä kasvattamistani kesäkukkasista. Nimenomaan kesäkukista, koska aihe on itselleni niin kutkuttavan mielenkiintoinen.
* Katsotaan kuinka käy, saanko yhtään kukkaa vierasperäisille kirjaimille - se jää nähtäväksi. Ihan helppoa tämä kokoaminen ja etsiminen ei ole, mutta aloitetaanpa nyt, ja toteankin heti että alkukirjaimen sana on minulle itsestään selvä - sehän on tietysti
A NIINKUIN AHKERALIISA, asteri, auringonkukka
Ahkeraliisan kasvatus on kulkenut mukanani ihan alusta asti. Alku tarkoittaa sitä, kun ensin rakensimme oman kodin, ja sain oman pihan ja puutarhan vähän sen jälkeen. Vuosi oli 1991. Asteri on ollut kasvatuksessa satunnaisesti, mutta auringonkukka joka kesä. Näistä ja alla olevista kukista on tässä postauksessa eri lajeja jos jahtaan jotain erityistä kirjainta.
B
Bellis eli kaunokainen - belliksen siemenkasvatuksesta löytyy juttua täältä. (Ei ole kesäkukka, vaan monivuotinen) Sitäkin on tullut kasvatettua siemenestä aluksi, mutta sen jälkeen totesin että helpommalla pääsee kun antaa sen siementää itse pihanurrmikolle. Sieltä on hyvä käydä kaivelemassa lapiolla siementaimia kukkapenkkeihin.
C
Coleus blumei eli värinokkonen eli isokirjopeippi, Chrysanthemum paludosum eli peikonkakkara, chilenkäenkaali. Värinokkonen on monina vuosina kylvämäni kukka, mutta harvoin olen siemenlajtelmasta saanut himoitsemaani puna-fuksia -sävyistä lajiketta mikä on uossa ylemmän kuvan isossa ruskeassa ruukussa. Mutta aina silloin tällöin kannattaa yrittää, josko nyt tärppäisi.. Nuo seuraavat eli peikonkakkara ja chilenkäenkaali ovat semmoisia, ettei niitä tarvitse kylvää kuin kerran. Niiden siemenet saattavat lymyillä vuosia mullassa, kunnes ne jostain kohtaa yllättäen putkahtavat esiin.
D
Dichondra argentea eli hopeaputous. Joskus on hyvin vaikea saada itämään, ja kasvaakin aika kituliaasti. Mutta silti kannattaa yrittää, on se niin kaunis loppukesää kohden. Diana.
E
Echinaforce eli punahattu, (tämäkin on monivuotinen) tästä löytyy tietoa blogissa täältä. Punahattua olen kasvattanut sekä hankikylvönä että normaalisti kevättalvella sisällä. Minulla on kuitenkin käynyt usein kömmähdys, jolloin olen kitkenyt sen maasta pois. Se kun on ihan jonkun rikkaruohon näköinen, ja näppini käyvät kitkennässä sukkelammin kuin pää mukana pysyy. Huono yhtälö. Käteni ja pääni.
F
Fuchsia, verenpisara. Nyt sallin itselleni poikkeuksen - vaikka ei pitäisi. Tätä kun olen kasvattanut pistokkaasta, en siemenestä. Tätä ihanaa Cecileä ei minulla valitettavasti enää ole.
G
Gladiolus on tuttu kasvatettava, ei kylläkään kasvateta kotioloissa siemenestä vaan mukulasta. Kuvaa en löytänyt, vaikka tiedän että kuvia jossain on.