Humalaportin takana

Kaikenlaisista porteista on mukava kulkea tilasta toiseen.

Alapihalla meillä on humalaportti mikä vie marjatarhaan.

Valitettavasti vuosien saatossa metsä on alkanut varjostaa

tätä osaa puutarhasta eivätkä marjapensaat oikein viihdy täällä.

Viime keväänä leikkasin osan mustaherukkapensaista tapille, 

ja nyt leikkasin loputkin. Vain kaksi

karviaispensasta jätin leikkaamatta.

Päätös pensaiden siirtämisestä on kypsynyt siihen pisteeseen

että se toteutetaan joko tänä syksynä vielä 

tai ensi keväänä viimeistään. Tai sitten kun ehtii.

Tilaa ja valoa on toisaalla kyllä riittävästi

eli paikka niille on löytynyt .

Alueen sijainti kartalla.
Suurempi kartta aiemmassa postauksessa.

Ainut harmitus asiassa on vain se että alue on tämän tontin

ainut multava kohta, ja mielellään siihen istuttaisi jotain.

Aikojen alussa tässä oli kasvimaa,

ja alueen takana kasvihuone.

Tässä siis pähkäilen mitä tämän arviolta 1,5 aarin kokoiselle alueelle tekisin.

Ensiksi tuli mieleen tynnyrisauna, tai aitta.

Tähän paikkaan se sopisi mainiosti kun kaivokin on ihan lähellä.

Ja paikka on sopivan suojaisa.

Ehkä ei kuitenkaan jakseta alkaa sellaiseen revohkaan -

tänne hankalaan kohtaan kun ei ole suuremmilla koneilla mitään asiaa.

Toisaalta olisiko sille kovin paljon käyttöä..

Kaikenlaiset rakennukset ovat siis poissuljettuja, 

ja kasvitkin. Mitä jää jäljelle? Onpas vaikeaa..

Huvimaja (paviljonki) jo on, eikä sitäkään tarvitse. 

Jaa-a.. 

Sääli olisi jättää se metsän haltuun.

Yksi mahdollisuus tietenkin on että pidetään se

 toistaiseksi hoidettuna alueena, kunnes keksitään ratkaisu.

Elämä ei oe valmis tarina,

vaan jatkuva luonnos.