 |
| Loistokärho ’Hagley Hybrid’ |
Metsäpuutarhani (alin osa puutarhasta) lajikevalikoima on vain noin kymmenen-viidentoista kasvilajin varassa. Eilen se täydentyi kahdella tutulla kasvilla, ja kahdella ihan uudella. Kun kävin taannoisella avoimien puutarhojen kierroksella mikä sisälsi vain kolme lähintä puutarhaa, yhdessä tunnistin kasvin jonka ehdottomasti olen halunnut omaan puutarhaani. Kasvi on varjoisan ja kostean paikan kasvi, täysikasvuisena melko suurikokoinen. Voi olla ettei se ole kovin hyvä peittämään rikkaruohoja alleen joten kitkemistä sen ympärillä varmasti on. Kasvi on nimeltään sormivaleangervo, kasvitieteelliseltä nimeltään Rodgersia aesculifolia . Laitoin sen aluksi kasvipankkiin ruukkuineen ja istutan heti kun ehdin. Kuvakaappaus alla (verkkokauppa.flor.fi). Ja niin - istutusohjeessa sanotaan istutusetäisyydeksi 50 cm. Itse laittaisin kuitenkin vähintäin metrin etäisyydelle toisesta. Nyt laitan ne kuitenkin yksittäiskasveiksi joten saavat levitä niin suuriksi kuin tahtovat.
 |
| Alapihan paviljongin uudet lattialaatat odottavat asennusta. |
Kaksi kappaletta kuunliljoja lähti myös mukaani. Nekin ovat menossa pihan perimmäisessä osassa olevaan kuunliljapenkkiin. Kukinta ei ole tässä penkissä pääosassa, vaan lehdet. Kukkivia vanhempia kasveja on tällä alueella ennestään suomentatar, kulleroa, kallionauhusta, lapinnauhusta, valtikkanauhusta, lumimarjaa, viisi pallotuijaa, idänvirpiangervoa, norjanangervo, koiranheisi, loistojasmiketta, yksi köynnöshortensia ja yksi syyshortensia. Kaksi kriikunapuuta lähtee koska se tekee maanalaisia versoja ja niitä löytyy joka puolelta. Keijuangervoa ja seppelvarpua löytyy myös. Myös alppiruusut ovat melkein itsestään selviä kasveja tämän oloiseen paikkaan. Niitä on kaksi. Tähän osaan puutarhaa ei ole muualta tuotu multaa, edes kukkapenkkeihin vaan kaikki on metsänpohjaan istutettu. Toki olen parantanut maapohjaa tuhkalla kasvilajeista riippuen.
Tämä on siis sitä parhaillaan remontin alla olevaa osaa, mitä järkeistän helppohoitoisemmaksi pikkuhiljaa. Parin vuoden aikana olen saanut kaivettua rikkaruohojen alta esille kaikki kasvit, ja ovatkin hyvin lähteneet jatkamaan kasvuaan. Kaksi pallotuijaa on huonossa hapessa, mutta sanotaan että sitä voi leikata ja se muutenkin korjaa itse itsensä. Viime vuosina alapihan rikkaruohottuminen ja jossakin määrin umpeen kasvaminen on aiheutunut ajan ja voimien puutteesta. Nyt ainakin toista näistä asioista pitäisi löytymän ja tilanne helpottuu. Näinhän se elämä joskus menee.
 |
| Keskipihan kuunliljapenkki johdattaa kärhöportin läpi alapihalle. |
 |
 |
| Kärhöportti puutarhan alimpaan osaan. Kuva otettu parisen viikkoa sitten. |
Sormivaleangervon lehdet ovat upeat. Jossain olen nähnyt, ehkä Ilolan arboretumissa kasvamassa. Kauniita näkymiä on kuvissasi. Helppohoitoisuus ei kyllä yhtään vähennä kauneutta.
VastaaPoistaOn aina mukavaa kun ostaa jonkun ennalta tuntemattoman kasvin ja alkaa etsimään siitä kuvia ja tietoa, niin nytkin. Helppohoitoisuus on tietenkin saavutettavissa mutta siihenkin täytyy paneutua. Kiitos anna kommentista ja mukavaa kesän jatkoa!
PoistaHienoa! Eikö tuo metsä muuten pelota sinua siitä syystä että se yrittää lähestyä hieman liikaa! Näyttää muuten siltä että voit nauttia täysin siemauksin linnunlaulusta, niin minäkin. Kottarainen on hieno laulaja.
VastaaPoistaEi pelota, tai nyt kun noin sanot niin… Tiedän sen niin että metsä yrittää palautua ennalleen niissä pihoissa mitkä on rakennettu luontoon (eli umpimetsään niin kuin meillä) ja koko ajan saa olla nyppimässä puun taimia, villivattua sun muuta joka paikasta jos ei halua että piha metsittyy. Minulla on pieni niitty minkä suhteen pitää olla supertarkka. Tiedät keväisen linnunlaulun sinäkin - on se musiikkia korville. Ja ravintoa sielulle. Kottaraisia en ole nähnyt mutta pääskysiä täällä on jonkin verran. Kiitos Hanna Helena kun kävit ja kommentoit. Mukavaa kesän jatkoa sinullekin!
PoistaSormivaleangervo on upea kasvi. Minulla se kukki tänä vuonna vasta ensimmäisen kerran, mikä saattaa johtua istutuspaikastakin. Pidän siitä eniten juuri näyttävien lehtien vuoksi.
VastaaPoistaPuutarha vaatii paljon aikaa ja voimia, jos sen haluaa pitää koko ajan hoidettuna. Varmaan järkevää miettiä, missä kulkee hoidetun ja luonnontilaisen raja. Ja miten sen rajan sitten ratkaisee?
Avoimissa puutarhoissa näin sen livenä ja hurmasi silloin viimeistään. Voiko puutarha koskaan päästä siihen olotilaan että se olisi kokonaan hoidettu, mietin. Sitä kulkee ikäänkuin jotain ympyrää. Kun on loppuun päässyt, täytyy alkaa taas alusta. Jos taas tulee sadekausi, ei pääse kunnolla hoitamaan mutta rikkaruohot kasvavat silloinkin, ja innolla vieläpä! Jokin hauskuus siinä kuitenkin piilee, eihän sitä muuten tekisikään. Meillä on tontin kolmella sivulla metsä tai pelto ja siinä kohtaa määrittyvät rajat. Joissain kohti myös rakennukset ja tie määrittävät. Alimmaisen pihan sulkemisella olisin menettänyt liikaa kasveja ja niiden siirtäminen olisi ollut mahdotonta. Siispä päätin pitää sen ja tehdä sen mahdollisimman helppohoitoiseksi.
PoistaTäydellisen hoidettu ja kokonaan valmis puutarha on sula mahdottomuus. Niinhän siinä aina käy, että kun toiseen päähän pääsee, saakin aloittaa koko kierroksen alusta. Ja välillä sieltä keskeltäkin, kun ajatukset ja ideat muuttuvat. Kaiken tekee yleensä vielä suurella innolla.
PoistaSormivaleangervo on kaunis kasvi ja varsinkin lehdet. Minulla kasvaa töyhtöangervo todella varjoisella paikalla ja viihtyy ihmeekseni hyvin.
VastaaPoistaMukavaa viikonloppua sinulle.
On se kyllä aika vaikuttavan näköinen kasvi jos kasvaa paikassa missä viihtyy. Sinun angervosi on sopeutuvainen varjoiseenkiin paikkaan. Kiitos toivotuksesta, sinulle myös mukavaa viikonloppua.
PoistaOikein erinomaisia kasvivalintoja ja juuri tuo hoidon määrä ratkaisee - samaan suuntaan olen menossa. Sormivaleangervoa laitoin kukkamaahan ja pian se saikin siirron metsäpuutarhaan, jossa viihtyy ja on maltillinen. Pidän siitä kovasti! Kuunliljat ovat aina ihania ja kasvaessaan tekevät vaihtelevan upean vihreyden. Niitä olen ostanut hiljalleen myös ajatuksella, että voisin niitä myöhemmin jakaakin ja levittää isommalle alueelle.
VastaaPoistaOikein mukavaa viikonloppua sinulle! Meillä on luvassa vauhtiviikonloppu naperoiden kanssa.
Kiitos Saila. Kasvit ovat nyt ”oikeilla” paikoillaan, ja joskushan olen minäkin pyöritellyt samoja kasveja yhdestä paikasta toiseen, tai vaikka kolmanteenkin. Tuo sormivaleangervo on erilainen kuin muut tuolla, ja varmasti erottuu edukseen. Kasvien jakaminen on erittäin rahanarvoista puuhaa. Minäkin ostan aina vähän erilaista lajia, niin saan sitten lisätä. Täällä on ollut koko viikon vauhtia, ja perjantaina oli sitten läpsystä vaihto toisiin 😁 Kiitos toivotuksesta ja kommentista. Mukavaa viikonloppua sinnekin!
PoistaAh, sormivaleangervo on tosi kaunis, sillä on aivan ihana lehdistö. Minäkin löysin sille nyt toivottavasti hyvän paikan ja istutin 3 sormivaleangervon taimea toukokuussa.
VastaaPoistaSinulla on hyvät suunnitelmat. Perennoissakin on paljon sellaisia, jotka pärjäävät hyvin itsenäisesti, kuten kuunliljat. Niillä saa kivoja alueita ihan lehtimuotojen ja värien avulla, minäkin lisään niitä moniin paikkoihin sekä helppohoitoisuuden että kauniin rehevyyden vuoksi. Voimia suunnitelmien toteuttamiseen, lopputulos on varmasti kaunis!
En malta odottaa että ne kasvavat täysikokoisiksi. Onnea sinullekin kolmen kasvin omistajuudesta. Toivotaan rehevää kasvua.
PoistaRaamit on selvitetty, eikä puutarha enää laajene. Kasviryhmät pysyvät siis sellaisinaan. Kaksi pientä kriikunaa vielä kaadan. Sanotaan että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, mutta totta toinen puoli. Otan kyllä kaikki konstit käyttöön ja esimerkiksi musta katekangaskin on varattuna yhteen kohtaan. Kiitos Päivi toivotuksesta ja mukava kun kävit.