Eilen mies pyysi että tekisinkö taas ”niitä viinereitä”.
Tiesin kyllä mitä hän tarkoitti.
No ilman muuta, voinhan tehdäkin kun pyydät
ja tarvikkeitakin on kotona, vastasin.
”Niihin” viinereihin hän tykästyi (ja myöhemmin on
maininnutkin niistä monta kertaa)
kun olin joskus seurustelumme alkuaikoina
lapsuuskodissani niitä leiponut
ja hänkin oli kahvipöydässä istunut.
Kuvassa olevaan kihlajaispöytäänkin niitä leivoin, kun pyydettiin.
Kihlajaiskahvit nautittiin silloin appivanhempien luona
koska omaa yhteistä kotia ei silloin vielä ollut.
Kuukauden päästä tuosta tapahtumasta päästiin sitten
muuttamaan omista osoitteistamme omaan kämppään.
Olipa ihanaa aikaa ♥️
Ihanaa aikaa on nytkin 43 vuoden jälkeen.
Ja kyllä -
samanlaisia viinereitä leivotaan vieläkin silloin tällöin.
Tämmöisen muiston halusin nyt jakaa.
Hauska aikansa kuva kahvipöydästä.
VastaaPoistaNiinpä, niinpä. Se oli sitä aikaa - 1980-lukua.
PoistaMinulla on muuten vieläkin tuolla pöytäliinojen kasassa tuommoinen liina. Pöydät tuppaavat vain olemaan isompia kuin aikoinaan.
VastaaPoistaSe on niin totta, pöydät on isompia. Meillekin vaihdettiin juuri pyöreä keittiön pöytä, joten osa liinoista menee uusiksi. Tai ainakin ommellaan neliskanttisiksi.
PoistaIhana tarina💕Hienoa, että tällainen makumuisto kulkee teidän mukana!
VastaaPoistaKiitos Liisa. Joskus on ihanaa ettei mikään muutu 💗
PoistaOn kuin meidän kahvipöytä, sama pöytäliina ja kahviastiasto, kynttilänjalat ja tarjoiluvadit...On nostalgiaa. Paljon onnea ihanasta ajasta!
VastaaPoista
PoistaNoita astioita oli siihen aikaan melkein joka kodissa. Harmi ettei niitä näy nykyään muualla kuin kirpputoreilla. Ihanaa vaipua joskus nostalgisiin ajatuksiin. Kiitos niin paljon Emilie.
Hyviltä näyttävät nuo leipomukset. Saman tunnelmaisia kuvia löytyy omasta albumistanikin.
VastaaPoistaKiitos Kristiina K.
Poista1980-luvulla oli oma tunnelmansa, ja näin sen jälkikäteen huomaa.
Ihana pullantuoksuinen rakkaustarina! Onnittelut siitä!
VastaaPoistaKiitos anna ♥️
PoistaIhana muisto. Kiva, että viinerit ovat kulkeneet suhteessanne näihin päiviin saakka.
VastaaPoistaKiitos Between.
PoistaTätä muistoa on ollut mukava ylläpitää.
Kyllä omatekoinen pulla on kyllä parasta 🩷
VastaaPoistaOn, ja juuri paistetun pullan tuoksu… ah 🩷
PoistaOnpa niin kaunis muisto ja tuo kuva on ihana! Ja sinulla on leipomukset aina parhaasta päästä ja uskon, että teillä isäntä on onnellinen, kun leipomusten tuoksu täyttää kodin!
VastaaPoistaKiitos Saila. Tuo aika on jäänyt muistoihin, ja mukavahan se on tuommoista muistoa ylläpitää leipomalla hyvää. Pullapäivä on aina ihana <3
PoistaIhana muisto!! Viinerit näyttävät todella herkullisilta ja kauniilta myös!
VastaaPoistaKiitos niin paljon Päivi. Voi, mikä tuoksu täyttää kodin leivontapäivänä…
PoistaMiten ihana muisto. Ovat olleet hyviä viinereitä, kun ovat noin pitkän taipaleen kulkeneet mukananne. Näyttävätkin kyllä todella herkullisilta kuvassasi. Tie miehen sydämeen siis todella käy vatsan kautta :D
VastaaPoistaKiitos Minna. Viime erä noita viinereitä pääsi isänpäivä-kahvipöytään, ja kyllähän taas todettiin että hyviä ovat.
PoistaTodellakin, allekirjoitan minäkin tuon viimeisen lauseen. :D
Ihanaa, mies hurmattu viinereillä 🤗
VastaaPoistaKiitos Maatuska.
PoistaNiin taisi käydä 😁
Ihana makumuisto.
VastaaPoistaSinun miehelläsi on ihana makumuisto, mikä elää tänäkin päivänä.
VastaaPoistaKyllä, näin vaan on. Ja makoisa makumuisto onkin ♥️ Kiitos kommentista Marja.
PoistaOnpa maukkaan näköisiä pullia. Saisiko reseptin? t. Ulla
VastaaPoistaKiitos Ulla.
PoistaValio/kristallipulla - sivulta löytyy hyvä ohje. Itse tein sen hiukan muunneltuna.