Kesätunnelmaa

Kesätunnelmaa

perjantai 3. lokakuuta 2025

Kuvamuistoja syyskuulta

 



Tämä syysleimu tuo vahvan 
tuoksumuiston lapsuudesta. 
Jotkut asiat vain ovat ja pysyvät.




Tämän daalian olisi kuulunut olla Cafe au Lait
mutta eihän tämä ollenkaan muistuta sitä.
Olisikohan joku nelijalkainen käynyt kesän aikana vaihtamassa 
nimikyltin ;) Harmitti kyllä oikeasti kun sain väärän
daalian juurakon postimyynnin kautta.. Eihän kylläkään ulkonäön 
perusteella voi mitenkään juurakon lajiketta päätellä. 
Kaikenlaista voi sattua ja anteeksi annettakoon pakkaajalle.
Reklamaatiota en tee koska onhan tämä ihan kaunis.




Tässä muut kauniit daaliat.
Oikea Cafe au Lait on oikealla ylhäällä 
haalean persikkaisena versiona. Todella kaunis!




Syyskuun hillopurkit ’salaisella’ koodilla merkittyinä.




Tomaattisatoni oli runsas ja riittävä. Tomaatteja saimme kerätä
kesäkuun puolesta välistä syyskuun loppuun 
jolloin tyhjensin kasvihuoneen. Kypsymättömiä
tomaatteja ei onneksi jäänyt paljoa.
Pienet ja keskisuuret kypsät tomaatit pakastin lopuksi 
sellaisenaan, käytettäviksi erilaisiin patoihin
ja kastikkeisiin. 




Krassin siemeniä olisi ollut tarjolla vaikka kuinka,
mutta en jaksanut kovin paljoa kerätä.
Onhan tuossa määrässäkin jo
paljon ellei liikaakin ensi vuoden kukintaa ajatellen.






Tänä vuonna epäonnistuin kuukausimansikan kasvatuksessa.
Oikeastaan onnistuin kyllä, muttei ne tahtoneetkaan
kasvaa sitten millään taimettumisen jälkeen.
Kasvu vain yhtäkkiä loppui enkä syytä malttanut
lähteä etsimään sen kummemmin.
Nämä jäivät istuttamatta paikoilleen
koska en loppujenlopuksi löytänytkään niille paikkaa.
Eilen laitoin ne talvehtimaan yhteen pieneen
lavakaulukseen toivoen niiden jatkavan kasvuaan 
sitten ensi keväänä ja silloin mietin uudelleen
niiden sijoituspaikkaa. 




Seuraavaksi sitten mullalla peittely
ja nähdään keväällä jos hyvin käy.





Kasvimaan osittainen muodonmuutos.
Projekti on vielä kesken..




Joskus tarhurinkin täytyy keskeyttää hommansa, vaikka ei millään malttaisi ja olisi niin mielenkiintoinen
projekti kesken. Jouduin nimittäin lähtemään ”nyt eikä kohta” erästä ihmistä auttamaan ja siitä vähän tuohtuneena ajattelin että mennään sitten heti kun pyydetään ja jätin kaikki välineet pitkin poikin pihaa. Hyvän mielen sain kuitenkin kun tuli lähdettyä. Tavarat löytyivät palatessani juuri siitä mihin olin ne jättänytkin. (Lue: heittänytkin) Mihinkäs ne olisivat siitä kadonneet. Sitä paitsi sanonta kuuluu: Minkä taakseen jättää sen edestään löytää.

Seuraava projekti on kukkasipuleiden istutus, daalioiden juurakoiden nosto talvetuspaikkaan, ja porkkanan, tillin ja mustajuuren kylvö sitten hieman myöhemmin. Nyt kuitenkin mennään sääennuste edellä ja suunnitellaan ajankohdat mitä  kannattaisi milloinkin tehdä. Tulevan viikon säätila  näyttääkin lupaavalta pihatöitä ajatellen. 

Hyvää alkanutta lokakuuta kaikille, ja suuri kiitos edellisen postauksen kommentoijille - hyvän mielen kommentteja on aina niin mukava vastaanottaa. ♥️





10 kommenttia:

  1. Syysleimun tuoksulla on minullekin erityinen merkitys. Ihanan näköisiä nuo puolukkahillopurkit ja tomaatit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos anna. Syysleimun tuoksu on minulle vähän liian voimakas nykyään mutta täytyy niitä kuitenkin muutama puutarhassa olla. Luonnon- ja puutarhan antimet ovat ihan parasta! Ihanaa kun niitä pystyy nauttimaan ympäri vuoden.

      Poista
  2. Vasta tänä kesänä olen tuoksutellut syysleimuja, ja todellakin ne tuoksuvat. En ole koskaan pistänyt moista merkille. Olen ihmetellyt, kun moni on puhunut tuoksumuistoista koskien juurikin syysleimuja. Oppia ikä kaikki😄
    Nam, mitkä hillopurkit. Siitä kelpaa talvella maistella!
    Kivat nuo kuvakollaasit noista daalioista ja krasseista💖

    VastaaPoista
    Vastaukset

    1. Kyllä, todellakin tuoksuvat ja tuntuu että vuosi vuodelta voimakkaammin. Kai sitä vanhemmiten tulee enemmän tuoksuherkäksi.
      Puolukkahillo oli tänä vuonna ainut hillo minkä tein. Mansikkahilloa menee niin vähän, eikä omenoita tullut kuin syötäväksi tänä vuonna. Daaliat sain istutettua tänä vuonna hyvään paikkaan ja ruohokate osoittautui hyväksi ratkaisuksi niille kuivan kesän takia. Kukinta on aina palkinto onnistuneesta hoidosta.
      Kiitos Liisa mielenkiinnosta ja mukavasta kommentista. 🍀🌸🍀

      Poista
  3. Kauniita ovat kaikki daaliasi, olkoonkin että tuo yksi ei ollut sitä mitä tilasit. Tuo salainen koodi voisi tarkoittaa yhtä hyvin "punaherukka25" :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kristiina K. Kaikki daaliat ovat ihania, mutta useimmissa kukkalajeissa on ne suosikit. Samoin myös marjoissa, herukoista suosikkini on viher- ja mustaherukka. Valitettavasti punaherukka on inhokkini, mikä ei pääse pakastimeen, purkkeihin eikä purnukoihin. Lapset perheineen saavat kerätä meillä ne itselleen. Johtuu varmaan lapsuudesta jolloin kiintiö meni silloin täyteen eikä enää maistu.

      Poista
  4. Kauniita daalioita ihan jokainen. Tietenkin harmittaa, jos saa tilaamansa tilalle aivan jotain muuta. Hyvä kuitenkin, että myös Cafe au Lait sinulta löytyy. Siirsin eilen omat daaliat kellariin talvetettavaksi. Tänne on ensi viikolle luvattu sateita lähes joka päiväksi. Silloin ei paljon puutarhatöitä huvita tehdä.
    Taitaa olla puolukoita noissa koodatuissa purkeissa. On se vaan mukava avata talven mittaan purkki jos toinenkin. Komea on tomaattisatosikin. Tykkään krasseista. Meillä niiden kimppuun iskee joka kesä kaaliperhosen toukkia, jotka nakertavat krassit hetkessä rangoiksi. Tämä kesä taisi olla ensimmäinen, kun jätin krassit kylvämättä juuri toukkien vuoksi.
    Mukavaa alkanutta lokakuuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Between. Minulla ei ollutkaan yhtään pompondaaliaa ennestään. Olin tilannut Cafe au Laiten jo joskus tammi-helmikuussa joten jännää kun sen lajin voi varmistaa vasta noin puolen vuoden päästä. Minulla on daaliat vielä maassa, varret katkottuina ja varmuuden vuoksi harsotettuina. En millään ehtinyt laittaa niitä talvetukseen ennen viikonloppua, onhan niitä 14 kappaletta. Jos mikä, niin itse tehty puolukkahillo on itsestään selvyys. Sitä ei kaupasta osteta koska puolukkametsä on lähellä täällä sekä mökillä.
      Meillä on joskus sateisena kesänä krassien riesana etanat. Mikähän tuohon kaaliperhos-vaivaan auttaisi - harso tietysti koko kesäksi mutta eihän kukkia sillä voi peittää. Harmittaa puolestasi. Kiitos toivotuksesta, kiva kun kommentoit.

      Poista
  5. Tiilia-DAALIA-tallallaa lauloin mummini - lapsuuden pihamaalla oli daalioita, ei noin paljon, eikä kauniita - mutta laulunsanat mieleen jäi.... Krassin siemeniä katsoin kikherneiksi... onkohan mulla nälkä, hih.... Kylä teillä on värikäs ja kaunis syyspiha!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Daalioita oli ennen vähän joka talossa, niin meilläkin. Ihana muisto sinulla 💗 Krasseja voi käyttää kapristen tapaan, itse en ole kokeillut mutta noista kyllä riittäisi siihenkin tarpeeseen jos vain muistaisi ottaa kun tekee perunasalaattia.
      Kiitos mukavasta kommentista Repolainen.

      Poista

Iloisen onnellista, lupsakkaan leppoisaa,
hymyävän herttaista, rauhallisen rentouttavaa,
nauravan hyväntuulista päivää Sinulle! Kiva kun vierailit sivullani!