Kesätunnelmaa

Kesätunnelmaa

maanantai 7. toukokuuta 2018

Taistoon käy!



 
Se tunkeutuu pihamaalla joka paikkaan
missä vaan multaa vähänkin pilkistää.
Ja on sitkeä kuin mikä.
Jos yrität kitkeä sitä pois,
se katkeilee  juurista
ja maahan jäävät juurenpätkät jatkavat kasvuaan.
Monistuvat moninkertaisiksi.
Sen kitkemistä sanotaankin pistokaslisäykseksi.
Olen ajatellut antaa sille periksi.
Katkon vain varret niin monta kertaa että
se lopulta nujertuu.
Se on nimetty myös villivihannekseksi.
Voisikohan alkaa syömään sitä?
No ei ainakaan meidän taloudessa
niin suurta määrää,.. vaan miksipä ei.
Tuoreena tai kuivattuna.
Kukkamaat lannoitan  luonnonmukaisella lannoitteella,
jolloin ravintokäyttö olisi yksi mahdollisuus.
 
Kuivattuna viilin päälle
Sämpylöihin
Lettutaikinaan
Salaattiin tuoreeltaan silputtuna
 
Joko arvasit tai tiesit heti alussa mikä maanvaiva on kyseessä?
No vuohenputki tietysti.
 
Aegopodium podagraria
  
Onko kukaan lukijoista saanut sen nujerrettua pelkästään varret katkomalla,
ja kauanko meni että se lopulta onnistui?
Vai onko projekti vielä kesken?
Olisi mukava tietää.
 
 
*  *
 
 
Poimin tuolta pihalta muutamia jo talviunilta heränneitä kasveja.
Tulppaanien kukintaa vielä odotellaan,
valkovuokkoja ei edes näy maasta vaikka siellä ne kyllä ovat.
Sinivuokot ovat nyt parhaimmillaan,
laajoina mattoina rinteessä.
Toivottavasti arovuokot nousevat vielä maasta,
mutta kuitenkin pelkään pahinta..
 

Kevätkaihonkukka Omphalodes verna
 
Suikertava melkein jokapaikan kasvi.
Leviää ehkä liiankin innokkaasti.
Minulla kuunliljojen aluskasvina
ja kivikkopenkissä.


Vuohenjuuri Doronicum
Kevätkukkija vuohenjuuri on yleinen jokapaikan kasvi, iloinen keltainen väripilkku pihamaalla,
joka kukkii pian lehtien ilmestymisen jälkeen . .
 



 Raparperi Ruttunen saa kohta kompostikatteen, kunhan ennätän.
Tai olisikin pitänyt jo saada ..
Uunipellillinen raparperipiirakkaa, jossa vähän vadelmia pakasteesta,
nautittuna vaniljakastikkeen tai jäätelön kanssa,
kuulostaisi aika mahtavalta . .
mutta pitää vielä odotella.
 
Lehtosinilatva Polemonium caeruleum

Sinisten kukkien kategoriaan kuuluu tämä lehtosinilatva.
Kukka on niin kaunis taivaansininen,
 ja värin vuoksi sitä hankinkin sekä ylä- että alapihalle.
Valkoistakin on, mutta tykkään enemmän sinisestä.
Leviää suht helposti joten taivaansineä saa siirrettyä moneen kohtaan.

Hosta "Blue Mouse Ears"
 
Minikokoisia kuunliljoja hankin pienen suihkulähteen ympärille kuusi kappaletta.
Luin että ovat aika hidaskasvuisia mutta tämä yksilö näyttää ponnistelevan aika voimallisesti mullasta. Kyseessä on siis viime keväänä hankittu taimi. Joitain muitakin hostia hankin vuosi sitten, mutta eivät ole vielä ilmaantuneet maan pinnalle. Kuunliljat ovat mainioita kasveja alapihan koivikon varjostamiin kukkapenkkeihin. Kukinto on kuunliljojen tapaan sinisenvioletti,
mutta tämän kukan kuten muidenkin hostien koristearvo onkin enemmän lehdissä.

Punapäivänkakkara Tanacetum coccineum

Tätä hankin kukkapenkkiin liiallisen keltaisen värin vastapainoksi.


Idänunikko
 
Pihan katseenvangitsija kukkiessaan.
Harmi vaan kun kukinta on ohi alle viikossa.
Kukkanupun aukeamista on hauska seurata.
Käypä kurkkaamassa hauska postaus viime vuodelta tästä!
Tätä on onneksi myös alapihalla,
josta korkeuseron vuoksi taidetaan hypätä seuraavalle
kasvuvyöhykkeelle, joten kukintaa on luvassa pidempään.


Ukkolaukka Allium hollandicum
 
Todella komea sininen kasvi,
jonka kauniit siniset kukat ylettyvät lähes metrin korkeuteen.
Tätä hankin viime keväänä kymmenkunta lisää,
koska tykkään sen väristä ja kasvutavasta.
Kukkineet kukkavarret kuivatan kuivakukka-asetelmia varten.
(Olipas monimutkainen ilmaisu, mutta näinhän se suomen kieli taipuu :D)
 
Kosristekastikka Galamagnostis "Overdam"

Olen tavannut Muru-kisulin monta kertaa tämän heinäkasvin kimpusta,
 nakertamassa versojen päitä.
Ehkä siitä tulee sitten tuuheampi.
Kyllä kissa tietää ;D
(Onneksi latvat ovat jo korkeuksissa, silloin
kun tiput päästän pihalle)

Alppikärhö Clematis Alpina
 
Alppikärhö viihtyy hyvin tien laidan lauta-aitaa vasten.
Näyttää olevan hyvin kestävä ja
kukkii sekin niin kauniisti sinisävyisenä,
tai ehkä se on enemmän violettiin taipuva.
Kukkia on luvassa jo toukokuun puolella.


Sinililja eli scilla

 Kuva vääristää väriä, mutta sitä ihanaa sinisen sävyä on tietysti näissäkin.
 
 
 
Eilen siirrettiin kasvit sisätiloista ulos kasvihuoneeseen.
Nyt on luvassa lämpimiä säitä,
joten mitäpä sitä enää siirtämään, ajattelin.
Kuvia en vielä laita, koska taimet ovat tiukasti harsojen alla
- pikkuhiljaa totutellaan aurinkoon.
 
Toivottelenpa taas oikein mukavaa viikon jatkoa kaikille,
oli mukavaa kun luit tämänkin juttuni!
 


35 kommenttia:

  1. Vuohenputkea vastaan saa taistella tosissaan. Häviää jos on erittäin ahkera leikkaamaan lehdet pois heti niiden ilmestyttyä mutta ihan hirveä työ siinä on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskon että on kova homma, ja kun vähän muutakin tekemistä olisi tuolla puutarhassa.. Pitäisi vissiin varata kalenteriin vuohenputken tuhoamistunti, tai ilta. Siis säännöllisesti.

      Poista
  2. Kaunista ja runsasta kukintaa. Vuohenjuuri on ikävä riesa. En sitä syö. Nappaan pois ohi kulkiessani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yksittäisiä onkin ihan mukava nappaista, mutta jos on kokonainen maanalainen vuohenputkiarmeija ränsyilemässä. Alun pitäen ei olisi pitänyt koskaan laskea sitä leviämäänkään, mutta minkäs teet enää..

      Poista
  3. En ole saanut hävitettyä tätä kuuluisaa villivihannesta mitenkään. Joskus oli useita vuosia jopa paksu muovipäällä, mutta sieltä se pongahti ilmoille, kun muovit poistettiin. Nypin ja leikkaan simmerillä, yritän pitää sitä aisoissa. Leviää ja tukahduttaa alleen aivan kaiken. Huoks.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oijjoi, eikö muovikatekaan auta, no sitten se onkin hankalampi juttu.
      Myrkkyjä en tahtoisi käyttää, meillä kun on noita siivekkäitä jotka pian saavat olla pihassa vapaasti. Eli se varmasti olisi sataprosenttinen hävittämiskonsti..

      Poista
  4. Meillä taistellaan vuohenputkea vastaan keräävällä ruohonleikkurilla ja satunnaisella kitkemisellä. Tällä hetkellä vuohenputki on voitolla. Sen hävittäminen on hankalaa, kun sitä kasvaa meidän ja naapurin rajalla ja lisäksi vielä kunnan metsikössä. Pitäsi varmaan tehdä puolen metrin paksuinen betonivalu tontin rajalle, jotta olisi edes pienet mahdollisuudet sen hävittämiseen. Jää tekemättä, joten pakko vain yrittää pitää sen leviäminen kurissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt varhain leväällä pitää tehdä täsmäisku, ja hyökätä sen kimppuun varoittamatta, myöhemmin kun se pääsee kunnolla valloilleen, on muiden kasvien juuret vaarassa kun niitä kiskoo maasta. Tuo betonivalu olisikin hyvä konsti, ainakin rönsyileville rikkaruohoile. Sisua tarvitaan sen kurissa pitämiseksi. Järjellä ajateltuna eiköhän sen pitäisi ainakin vaivaantua säännöllisellä nyppimisellä tai katkomisella.

      Poista
  5. Taisto vuohenputken kanssa ei varmaan koskaan lopu, vaikka joskus onkin sellainen uskomus että niskanpäällä jo olisi... Lintulan luostarissa vuohenputkesta tehdään viherjauhetta ja sitä kuivataan myös yrttiteen pohjaksi muiden ainesten lisäksi, materiaalia ainakin on helppo saada!

    Lehtosinilatva on kaunis, tykkään myös sinisestä ja mulla on myös kirjavalehtinenkin - sekin on kaunis, kukinnaltaan sekin on sininen.

    Jopa siellä moni kasvi on nostanut päätään! Nyt sää jo lämpeni ja kasvihuone kutsui taimihuoneesi kaunottaria! Kesä tulee, toivottavasti sää pysyy tällaisena hunajaisena mahdollisimman pian!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen minäkin tuon viheliäisen kanssa taistellut niin kauan kuin oma piha on ollut. Ja taisinpa muuten lapsena tosiaan tehdä siitä salaattia leikkeihin, nyt muistinkin. Siitä saikin oikein pörheän salaatin leikkiaterialle :)
      Eikö Lintulan luostari olekin melko omavarainen syötävien suhteen, en ole koskaan käynyt siellä mutta muistankohan oikein että siellä tarjoillaan myös ruokaa kävijöille, maksusta tietenkin. Yrttiteen pohjaksi se varmaan käy hyvin.
      Olen alkanut tykätä enemmän sinisestä väristä puutarhassa, keltainen saakin jäädä taka-alalle viimein.
      Täällä ei vielä hirveästi kuki mikään, mutta eiköhän pian ala tapahtumaan kunnon näin monta lämmintä päivää saatu täälläkin peräjälkeen.
      On tosiaan ollut niin nautinnollista kun pitkästä aikaa on lämmintä!
      Oikein mukavaa viikonjatkoa myös sinne Kivipellon väelle pitsipöksyjä myöten ☀️🌱🐝🌸

      Poista
  6. Juu, arvasin heti, että kyse on nyt vuohenjuuresta. Viheliäinen kasvi. Koko juurakkoa on mahdoton saada pois, joten olen alkanut käyttää sinun toimintatapaasi kitkemällä lähinnä varret. Täysi perikato koko kasvi. Mutta mieto ja raikas salaatissa. Teen kevät- ja kesäaikaan välillä tujun vihersalaatin: voikukkaa, vuohenjuurta, suolaheinää, poimulehteä ja punasipulia etikkaöljy kastikkeella. Kylläpä tuntee olevansa elossa kirpakan salaatin jälkeen. Kivaa tiistai iltaa sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedätkös mitä - minäkin aina puhun vuohenjuuresta vaikkka tarkoitan vuohenputkea. Tännekin nimesin sen vuohenjuureksi, kunnes jossain vaiheeessa kävin korjaamassa :)
      Kylläpä salaattisi kuulostaa kirpakalta, ja varmasti terveelliseltä. Tuo punasipuli varmasti käy tuommoiseen salaattiin, taidankin kokeilla juuri noilla aineksilla, kiitos vihjeestä ja ohjeesta! Nyt n8mittäinnolisi juuri oikea aika kerätä villiyrttejä, vielä kun ne ovat pieniä ja aromikkaita.
      Kiitos marja kommentista, ja leppoisaa illanjatkoa sinullekin.

      Poista
  7. Siellähän on pulska raparperi, kohta suatta piirakkoo. Ves kielellä vuotetaan tiälläkin. Eikö se oo kova levviimään tuo lehtosinilatva. Nätti on, niinkuin kevätkaihonkukkakin. Meillä on jo kukassa. Kasvihuoneeseen pitäs miunkin taimet viiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla tuo on jättiraparperi joten yhdestäkin varresta saa piirakan verran. Minua ei sinänsä haittaa tuonnlehtosinilatvan leviäminne, se kun on niin kaunis ja odottelen sen siementaimia. Ihan pian kukkivat täälläkin varmast nuo kevätkaihonkukat, ollaan melkein samoilla kasvucyöhykkeillä, sinä ehkä pikkuisen pohjoisempana. Luulen että ei enää tule ainakaan kovia yöpakkasia, ja harsohan auttaa paljon.
      Kiitos Ulla kommentista.

      Poista
  8. Vuohenputki on minullakin riesana. Yritän olla positiivinen ja sanon, että on ainakin yksi varma menestyjä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on kyllä hyvä asenne :) Kannattaa aina etsiä asioista niitä hyviä puolia.

      Poista
  9. Kevät näyttää olevan siellä pidemmällä kuin täällä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä blogeissa kyllä huomaa kuinka Suomi on aika pitkä maa, kun vertaa etelää hiukankin pohjoisempaan. Etelärannikolla taitaa olla jo melkein kesä.

      Poista
  10. Minä juuri tänään keräsin pupuille syötäväksi ensimmäiset vuohenputket ja mietin, että on se ihanaa kun niitä vihdoinkin nousee pihaan, hihih! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilläkin aikoinaan oli kaneja, ja vuohenputki oli niiden herkkua. Ja voikukan lehdet. Rapsutuksia pupusille <3

      Poista
  11. Melekee kaikki muut rikkaruahot löytyy, muttei tuata...viälä. Näyttää olevan hyvällä aluulla kaikki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti ei alakaan löytymään, tai jos teillä ei kertakaikkiaan olekaan sitä. Oispa hieno juttu!

      Poista
  12. Vuohenputkeakohan lie meilläkin ne viheliäisimmät rikkaruohot, joita ilmestyy erityisesti pensasaitamme läheisyyteen. Pitääpä tutkia niitä joskus tarkemmin tunnistaakseni lajin. Onneksi pihallasi vihertää koristekasvitkin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mleko varmasti se sitä on, viihtyy parhaiten multavilla paikoilla. Täällä meidän metsässä huomasin yhden multavan kohdan , ja vuohenputkihan sen on ihan kokonaan valloittanut.
      Kiitos, keijunkukkanen.

      Poista
  13. Onhan se vuohenputki kova leviämään, mutta hyvää vihersmoothiessa! Pihalta sain katoamaan ihan vaan joka aamuisella smoothiella =) Mökillä sitä sitten riittääkin, kun ei päästä niin usein käymään. Mutta on sitä pahempiakin kiusoja, jos multa kysytään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinä oletkin ahkerasti käynyt sitä napsimassa, hieno juttu!
      Hyvää helatorstaita!

      Poista
  14. Sulla on jo pitkällä kukat. Mulla vasta pieni nuppu valkovuokossa, tosin se ei elä meidän korkeudella metsässä. Mulla on tuotu joskus etelästä.
    Narsissitkin vasta nupuillaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jännä seurata miten kevät etenee eri puolella Suomea. Täälläkin narsissit vasta nupuillaan kun etelässä niissä täysi kukinta.

      Poista
  15. villivihanneksena erinomainen, mutta muuten aikamoinen riesa. Voikukan olen saanut kuriin, mutten vuohenputkea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Riesa, sitä juuri.
      Voikukka on myös ihan mahdoton leviäjä, vielä kun se leviää tuulen mukana, huoks. Aina jostain tulee uusia siemeniä.
      Mukavaa helatorstaita.

      Poista
  16. En arvannut mitään, koska olen niin nolo kukkien kanssa, mutta se kuristajaköynnös on ihan vihoviimeinen kauniine valkoisine kukkineen, on ihan hurjana levinnyt täällä meidän Porvoon maisemissa.

    Aurinkoa loppuviikkoon Tuulikki <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elämänlankaa tietysti tarkoitat, arvasin heti. Sitä ei pitäisi kenenkään istuttaa puutarhaansa ilman juuriestettä, sen verran sitkeätä lajia kun on.
      Kaunis se kyllä on. Vai on se Porvoossa päin levinnyt laajalti, huh.
      Kiitos kommentistaTiia, ja aurinkoista loppuviikkoa sinnekin <3

      Poista
  17. Ärsyttäviä tuollaiset sitkeät rikkaruohot, jotka eivät meinaa hävitä millään. Vuohenputkea ei täällä ole, mutta monta muuta maanvaivaa kyllä :/ Tsemppiä taistoon! Mukavasti siellä nousee jo kaikkia alkuja, niin keväistä!

    VastaaPoista
  18. Tuota vuohenputkea kasvaa täälläkin ja epätoivo on kyllä jo iskenyt..aina se vaan tuolta maasta läpi puskee vaikka kuinka kitkisi:) Oijoi raparperiä, se on sitten herkkua..tuli ihana raparperi piirakan tuoksu jo nenään:) Ihanaa, leppoista lauantai päivää♥

    VastaaPoista
  19. Aurinkoista Äitienpäivän iltaa Sinulle !

    VastaaPoista

Iloisen onnellista, lupsakkaan leppoisaa,
hymyävän herttaista, rauhallisen rentouttavaa,
nauravan hyväntuulista päivää Sinulle! Kiva kun vierailit sivullani!