Kesätunnelmaa

Kesätunnelmaa

sunnuntai 29. tammikuuta 2017

Piilosilla




Kuvattu 29.1.2017
Aivan postauksen lopussa selviää,
millainen kukinto näistä pitäisi aueta . .




Hei, olen mestari ..

.

.. piilottamaan kasvatukseni katseilta ;D

Taas tulee pikkuinen "vuodatus" kasvatuksistani, koittakaa pysytellä mukana, olen merkannut kasvien nimet punaisella, joten nimet eivät häivy tasaiseen harmauteen, ja laittelen joitain kesäkuvia sekaan.

Näitä piilotettuja kasvatuksia en ole vielä vienyt kasvatushuoneeseen koska nyt pakkasilla siellä on aika viileää eikä kehtaa sähkölaskua kasvattaa. Nyt pitää vain toivoa etteivät kisut huomaa näitä. Joitain kasvatuksia sinne olen jo raahannut kuitenkin, niinpä tietysti :DD


Silmiäkin tässä pitää varoa, kun käy täällä kurkkimassa taimia -
tämän anopinkielen lehtien kärjet ovat nimittäin todella terävät.



Keijunmekko
Tämän kolmannenkin kasvatusyrityksen olin juuri heittämäisilläni pois, kun huomasin siellä jotain vihreää. Joskus nimittäin keijunmekko itää alle viikossa, joskus saattaa odotuttaa jopa kuukaudenkin. Minulta unohtui merkkaamatta näiden kylvöajankohta kylvörasiaan, mutta oletan näiden iäksi kolme viikkoa. Pidän muovin näiden päällä koska kisujen hampaat eivät saa näitä tavoittaa, ovat minulle niin kallisarvoisia, omia siemeniä kun ovat, ja viimeiset kaiken lisäksi.


Keijunmekko 2015




Tämmöiset muutaman kappaleen kylvökset on minusta mukavampi laittaa näihin turvebriketteihin.
Perjantaina kylvetty miinanköynnös tuli taimelle jo sunnuntaina! Yleensä en saa näitä itämään oikein millään, ja jos jotenkin olen yhden tai pari saanut kasvatettua, ovat ne menehtyneet myöhemmin ja kerran kasvatukset vaan katosivat taimiviidakosta yhtäkkiä, kummallista.. Mutta aina kannattaa yrittää eli toivossa on hyvä elää :D


Kirjopeippiä kasvattelen myös monen vuoden jälkeen.
Sen lehdistö on kaunis, mutta kukat nypin pois sitä mukaa kun niitä tulee. Kukat ovat vaatimattoman näköiset mutta tämän kasvin kauneus onkin sen lehdissä.



Lisää paprikoita, nämä ovat niitä varmuuden vuoksi kylvettyjä.
Ensimmäiset on siirretty jo taimihuoneeseen. Tässä 7 kpl, siellä 12.



Hopeavitjaa, tämä kasvaa todella hitaasti joten laitoin sen ensimmäisten joukossa. Voi olla että laitan sitä vielä lisää, kun se on niin monikäyttöinen kukka ja lähtivät ihan hyvin itämään.



Ahkeraliisat ovat nyt tämänkokoisia. Muut parikymmentä ovat taimihuoneessa yksittäin. Nämä ovat niitä koekylvöjä ;D Varsinaiset kylvöt näistä tehdään joskus maaliskuun tietämillä, jollen aikaisemmin innostu..


Ahkeralissuja siemenistä



Auts! Oranssin pelargonin taimi, vieläköhän pelastuu.. Lisäksi on venähtänyt liian pitkäksi ja on koulittava pikaisesti ruukkuun, ja syvempään. Tätä lajia (Orange appeal) minulla on kolme tainta tulossa.



Itse kasvatettuja pelargoneja

Tuolla jossakin on myös hämähäkkikukan kylvökset. Se on aika vaikea kasvatettava ts. saada edes itämään. Olen kuullut että niiden kylvöksille on yritetty tehdä jos jonkinlaisia temppuja, esimerkiksi kylvös pistetään ensimmäisen viikon ajaksi aina yöksi jääkaappiin, samoin joku on laittanut kostutetut siemenet minigrip-pussiin ja pitänyt pussin muutaman viikon ajan loistelampun päällä, jolloin kun se sammutetaan yön ajaksi, se saa viileys-käsittelyn silloin. Minäkin pidin kylvöksen pari yötä jääkaapissa, sitten en enää jaksanut.. olkoon. Mutta nyt onneksi - kuin ihmeen kaupalla - on neljä siementä kymmenestä itänyt, joten voiton puolella ollaan ja toivottavasti menestyy ja saan niillä siemenpussin hinnan takaisin moninkertaisesti.

Heliotroopit ovat myös hyvällä mallilla, kohta pitäisi koulia ne. Saan niistä varmaan kolmisenkymmentä koulittua. Sekin on myös aika hidaskasvuinen, siksi aikainen kylvö.

Tammikuun alussa kylvetystä granaattiomenasta ei vielä näy merkkiäkään, odotellaan vielä.
Petunioista laitoin uusintakylvön, lämpötilan ja valon vaatimukset olivat näemmä väärät, ei haittaa laitetaan uusia kehiin :D , samoin lilat lumihiutaleet. Joskus sitä onnistuu, joskus taas ei. Mutta ei ole mikään katastrofin paikka jos joku ei idä, harmittaa vaan vähäsen.

Tänään kylvin myös hopealehteä, se on kaunis reunakasvi.



Tässä heliotrooppi (ylinnä) vaaleanpunaisen ja sinisen petunian, ja lobelian kanssa.


Hopealehteä alhaalla


Nyt tuli kukka, taimi- ja muuta kasvatusasiaa tuutin täydeltä,
toivottavasti jaksoitte lukea loppuun.
Minä itse suorastaan ahmin eri blogien kasvatusjuttuja,
kiitos teille kaikille, jotka kirjoitatte niistä!

💐

 Vaikka en aina tule kommentoineeksi,
 niin luen erittäin suurella mielenkiinnolla
 kasvattajien kirjoituksia
 - kaikki tieto, kokemukset ja kuvat ovat kullanarvoisia!!
Ihanaa alkavaa viikkoa teille kaikille, pian alkaakin sitten jo helmikuu.




 Fuchsia Cecile
kesällä 2016

lauantai 28. tammikuuta 2017

Onnistunut kalareissu

Laitanpa tähän kuvasarjan kalastusreissulta kuomasen kanssa. Onneksi oli hieno sää lauantaina, eikä pakkastakaan ollut kuin pari astetta. Jäällä oli paljon hiihtäjiä, viereisellä järvellä on luistelureitti ja siellä paljon luistelijoita ja potkukelkkailijoita. Meille riitti tänään liikuntamuodoksi tämä kalastaminen, iltapäivällä tehtiin sitten polttopuita.

 
 
 
 
Moottorisahalla leikkaaminen helpottaa kovasti
avannon teossa.
Kovalla pakkasella tämä homma ei toimi,
koska vesi jäädyttää sahan.
 
 
 
Avanto on kooltaan jotain 40x60 cm.
 
 
 
 
Minä poistin reikälapiolla jäälohkareet avannon pinnalta.
 Jääkimpaleet kimaltelivat ihanasti auringossa :)
 
 
Ja sitten toisen avannon kimppuun..
 
 
 
Aina se vaan vähän jännit -
 
 
- tää, että tuleeko mitään ..
Tästä verkosta eikä seuraavastakaan saatu mitään,
kunnes
 

viimeisessä avannossa näkyikin sitten pyrstön polskahdus . . kuha! Tämän viimeisen avannon kohdalla moottorisaha jäätyi eikä käynnistynyt enää, joten jouduttiin avaamaan tämä avanto ihan perinteisellä konstilla, eli tuuran avulla hakkaamalla.

 
 
Aikamoisen sotkun vonkale oli saanut aikaiseksi verkkoon,
 mutta onneksi siitä selvittiin ilman puukkoa.
, ja verkko jäi ehjäksi :D
Kovalla pakkasella tämä on viheliäistä hommaa,
sotkun selvittäminen :(
 
 
Mikäs ..
 
 
Jahas - sieltä putkahti myös järvilohi.

 
 
Minä avustajana vedin apunarusta verkon takaisin järveen,
sitten solmut auki, verkon oma naru keppiin kiinni
 ja avanto saa rauhassa jäätyä kunnes viikon päästä tullaan taas..
 
 
Heissulivei - sitten kotia kohti :D
Eipä tarvinnut lähteä järveltä ilman saalista tälläkään kertaa!
 
 
Mitähän näistä laittaisi?
 
Oikein mukavaa viikonlopun jatkoa kaikille teille,
jotka satuitte täällä blogissani nyt piipahtamaan .
❤️ Tuulikki
 

 

tiistai 24. tammikuuta 2017

Allin kertomaa


 
Moi - tulin moikkaamaan teitä pitkästä aikaa.
Nyt kun on talvi, meidän on oltava visusti sisätiloissa,
emmekä Nupun kanssa kyllä tahtoisikaan tuonne ulos, hrr.
Ulkona on tällä hetkellä pakkasta 17 astetta -
onneksi meillä on täällä kanalassa lämmin ja hyvä.
 
Nyt kerron teille jotain juttuja viime kesän touhuista,
tosin emäntä ei ehtinyt kameransa kanssa joka paikkaan
 meidän perässä - ja joitain juttuja tehtiin kyllä salaakin.
 
 
Kesäkuussa sain emännän kanssa olla istuttamassa kukkasia
vanhaan kaivonrenkaaseen.
 
 
Kävin kiertämässä koko istutusalueen,
onko se kelvollinen. Oli se.
 
 
No enpä joutanut siinä hommassa olemaan kauaa,
hyppäsin kohti uusia haasteita ..
 
 
Sitten emäntä teki jotain noille lobelioille,
eikä se antanut minun maistaa yhtään tuosta laatikosta
vaikka toivoin että emäntä olisi välillä käynyt jossain asioilla . .
Mullasta ei nimittäin löytynyt mitään syötävää,
oli kuulemma jotain säkkimultaa.

 
Kesäkuussa kukki lumipalloheisi,
se on kaunis!
Sen kukinto muistuttaa aivan lumipalloa.
Kokeilin maistuuko samalta ..
 
 
 
No ei sinne päinkään,
(( Nimittäin viime huhtikuussa emäntä toi meille lumi-maistiaisia;
 
 
 
Eipä se maistunut juuri miltään,
mutta raikasta oli!  ))
 
 
Heinäkuussa perunamaalla, auringonpaisteessa oli niin ihanaa kylpeä ja köllötellä,
 ja kaivautua viileän mullan sekaan!
 
 
Elokuussa kävin katsomassa mökissä
kun emäntä keitteli marjoista mehua.
Heh, ei se tainnut huomata mitään ;DD
 
 
Meillä kävi myös pikkuisia vieraita -
sain olla vanhimman sylissä.
Oi että hän oli onnellinen!!
Tässä kuvassa ihmiset olivat juuri lähdössä kylään
joten meidät tipuset vietiin tarhaan.
 
 
Syyskuun alussa nostettiin peruna.
Minä ja Nuppu oltiin tietysti auttamassa,
ja meistä oli suuri apu!
 
 
Ja porkkanan nostossa myös olimme mukana, totta kai!
 
 
Syksyn tullen otimme kiinni vielä viimeiset auringonsäteet,
lokakuussa satoikin sitten jo ensilumi.
(Kannattaa klikata tämä kuva suuremmaksi :D)

 
Minä, Alli, olen lopettanut jo lepoajan ja olen alkanut munimaan. Nupulla saattaa kestää vielä tovi.
Emäntä tuo meille valtavasti herkkuja rehun lisäksi - kurkkua, omenaa, salaattia, vehnää idätettynä,
herneenversoja, jauhelihaa, juustoa, raejuustoa ja vaikka mitä. Meidän täytyy kuulemma vahvistua kevättä varten. Ja sitä kevättä kyllä odotetaankin, ja kesää!!
Mukavaa kesän odotusta, se tulee pian!