Kesätunnelmaa

Kesätunnelmaa

keskiviikko 19. heinäkuuta 2017

Kotikonsti rikkaruohojen ja sammaleen poistoon



Laitan tähän luonnonmukaisen rikkaruohon poistajan ohjeen. Sana "myrkky" ei minun mielestäni tähän yhteyteen sovi. Meillä kun on pihalla noita tipuja ja kisuja, koirakin -  niin ei voi käyttää rikkaruohon poistoon mitään myrkkyjä (enkä kyllä muutenkaan todellakaan halua) joten sain tällaisen ohjeen kokeiltavaksi. Näitä aineksia kyllä kotoa aina löytyy, vaan ei ehkä tuota määrää etikkaa, joten kaupassa täytyi käydä. Onneksi vaan ruokakaupassa..

4 ltr etikkaa
0,5kg suolaa
loraus astianpesuainetta

Liuotin suolan pieneen määrään etikkaa kattilassa hellalla liukenemisen nopeuttamiseksi, kaadoin sitten koko seoksen paineruiskuun, jolla onkin kätevä suihkutella käden väsymättä. Ruiskutus pitäisi tehdä poutasäällä mieluummin auringonpaisteessa. Vaikka tiesin että iltapäivällä sataa, kokeilin sitä muutamaan voikukkaan. Kun illalla tulin töistä, kävin tarkistamassa tilanteen - kyllä toimii! Tulos olisi ollut parempi ilman tulevaa sadetta, mutta kun kokeilemaan piti päästä heti.. Laattojen välisten rikkaruohojen poistoon tämä onkin oivallinen apu, niiden juuret kun ovat kovin syvällä laattojen raoissa ettei niitä tahdo saada vedettyä juurineen pois.

 
 
Tämmöisen ohjeen siis laitoin kokeiltavaksi, seoksen määrää voi tietysti pienentää vaikka kuinka pieneksi mutta itse tein tuolla määrällä koska minulla on laajoja sepelialueita, missä kasvaa kaikenmaailman vesiheinää sun muuta ja niiden nyppimiseen menee ikuisuus.

Oletko sinä kokeillut tätä etikka-suolaliuosta? Millaiseen tulokseen tulit, olisi kiva kuulla kokemuksista.

 
_ _
 
Iloisia kesäpäiviä kaikille!!
Tuulikki
 
 
"Sateen jälkeen paistaa aina aurinko "
 

perjantai 14. heinäkuuta 2017

Puutarhassa tapahtuu


 
Viikonlopun vietto töiden jälkeen alkoi kukkasten kuvailemisella pihamaalla, ja laitoin mukaan myös joitakin eilisen kuvia. Lopussa tiput nauttivat kun pääsivät taas pihalle tepastelemaan.

 
Tarha-alpi Lysimachia punctata
 
 
Sinikuunlilja Hosta sieboldiana
 
 
Huonepalsami Impatiens balsamina
 
 
Isosamettikukkaa ja punaista ja keltaista kääpiösamettikukkaa
kasvamassa lavapenkissä.
 
 
Puna-apila
 
 
Marjatuomipihlaja, Amelanchier alnifolia
Tunnetaan myös nimillä saskatoon ja mustikkapuu.
 
 
Eilen kävin mustikkametsässä tarkastelemassa, jokos ne mustikat alkavat olla kohta kypsiä. No eivät ihan vielä, mutta viikon parin päästä varmasti. Kotiin tultuani kaivoin esille mustikkakukko-reseptini - saa kopioida! :D
 
 
 
 
 
Oikein mukavaa viikonloppua kaikille!!
 
 
 *  *
 
Psst. 
Allilla taitaa olla jotain asiaa . . ..
 
 
" Tiesittekö muuten että täällä emännän puutarhakeinun alla
on maailman paras kylpypaikka?
 
 
Täällä on nimittäin jo valmiiksi kaivettu kuoppa kylpemistä varten.
(Emäntä taitaa olla toista mieltä - vai valmiiksi kaivettu..)
 Kuivaa hiekkaa!!
Sitä pitää nyt saada siipien alle!
 
 
Tähän keskelle kun asettuu -
 
 
- saa mukavasti hiekan pöllyämään!
 
 
Juuri näin.
 
 
Ja vielä vähän . .
Oikeasti en koskaan tässä vaiheessa tiedä
missä on maa ja missä taivas ..
 
 
Ja sitten loppusilaus -
kunnon ravistus . .
 
 
Vielä hiekanmurut korvista pois.
Nyt taidan olla valmis!
 
 
Kylläpäs teki hyvää!
Ja nyt me lähdetään  tarkistamaan joko ne
mansikat alkavat olla kypsiä emännän mansikkamaalla . . Tules, Nuppu! "
 
 

keskiviikko 12. heinäkuuta 2017

Tomaattien kypsymistä


 
Pihvitomaatti
Lajiketta ei pussin kyljessä mainittu, joten olkoon tämä nyt sitten vain pihvitomaatti.
Tämä on kasvutavaltaan aika  rotevakasvuinen, vaan kypsymistä pitää vielä odotella..
 
 
Heartbreaker
Kauniit sydämenmuotoiset, kypsyessään syvänpunaiset hedelmät.
Tätä kasvatin myös viime vuonna, ja maku on aika voimakas näinkin pienikokoiseksi tomaatiksi.
Pensastomaatti, josta ei tarvitse varkaita leikata, mutta taidan kypsymisen vauhdittamiseksi kuitenkin vähän harventaa oksia.
 
 
Uutena tuttavuutena Indigo Rose.
Tästä otin jo maistiaisia, muta raaka oli..
Väri pitää muuttua sinisävyisestä ruskean sävyiseksi, mutta minusta tätä on aika vaikea väristä päätellä, luulen että tomaatti muuttuu pehmeämmäksi kypsyessään, eli näppituntumalla mennään.
 
 
Tämäkin on uusi tuttavuus, kirsikkatomaatti Golden Bubble Bee.
Lajikuvauksessa tämä mainitaan erittäin makeaksi, ja pian päästäänkin maistelemaan.
 
 
Laitoin kasvamaan vain yhden marjatomaatin, ja olen vähentänyt versoja reippaanlaisesti jotta sato saadaan kypsymään pikaisesti. Satoa tulee runsaasti, mutta hedelmän maku on melko laimea mutta tätä on kuitenkin ihan mukava kasvattaa.
 
 
Paprika kypsyy hitaasti, mutta varmasti.
 
Tämmöinen pieni tomaattikatsaus tällä kertaa.
Toivottavasti tulee pian samanlaisia päiviä kuin eilen oli, +24 astetta lämmintä ja erittäin aurinkoista,
sellainen sää
saa tomaattien ja paprikoiden posket punaisiksi. Silloin tällöin on sade tervetullutta - kuten tänään -  ja se on myös hyvä että kun satamaan alkaa, sataakin kunnolla! Huomenna ne kukat loistavat entistä kauniimmin :DD
 
Tervetuloa uudet lukijani,
toivottavasti viihdytte seurassani :D
 
Toivottelen kaikille lukijoille ja satunnaisille piipahtelijoille
oikein mukavaa loppuviikkoa!
Tuulikki
 
 

maanantai 10. heinäkuuta 2017

Vanamon kukkiessa


Naapurimetsässä kulkiessani huomioni kiinnittyi pyöreänmuotoisiin lehtiin kiven päällä, sammalmättäällä. Silloin huomasin myös pienet kellomaiset vaaleanpunaiset kukat, ja aloin lähemmin tekemään tuttavuutta kasvin kanssa. Ensimmäisenä mieleeni tuli vanamo, joka osoittautuikin oikeaksi arvaukseksi kun Wikipediasta kukan tarkistin.

Nuuhkaisin kukkaa, ja tuoksu oli aivan ihana! Ihmettelin itsekseni että kuinka olen näin vanhaksi saanut elää, jolloin vasta vanamoon pääsin tutustumaan. No, meidän omassa kotimetsikössä tai kotipaikan metsissä ei vanamo kasva, joten se on kai siksi jäänyt minulle melko tuntemattomaksi kasviksi.

Seuraavana tietoisku tämän luonnon pikkuruisimpiin kuuluvasta, melkein huomaamattomasta mutta aivan mahtavan tuoksuisesta kukkasesta.
 
 
Vanamo
Linnaea Borealis
 
 
Vanamon suvun tieteellinen nimi on omistettu kasvien ja muiden eliöryhmien nykyaikaisen luokittelun kehittäjälle Carl von Linnélle. Vanamon tiedetään olleen tämän ”kukkien kuninkaaksi” sanotun suuren luonnontutkijan suosikkikasvi. Monissa maissa biologisia seuroja on nimetty Linnén kunniaksi – Suomessa perustettiin vuonna 1896 nykyinen Suomen Biologian Seura Vanamo. Joka vuosi myös moni pikkutyttö saa nimekseen Linnea tai Vanamo.
 
 
Vanamo on pohjoisten metsiemme aarre ja yleinen kaikkialla missä on havupuita, jopa mäntykankailla. Mieluisimpia kasvupaikkoja ovat kuitenkin laajat ja vanhat luonnontilaiset kuusimetsät, joiden varjoista pohjaa verhoaa yhtenäinen sammalikko. Tällaisilla paikoilla ei ole juurikaan muita ruohoja kilpailemassa vanamon kanssa elintilasta. Vanhojen metsien vakaaseen ilmastoon sopeutuneelle kasville lähes kaikenlaiset mullistukset ja häiriöt ovat kohtalokkaita. Kulot, hakkuut, metsien pirstominen, maanpinnan käsittely, lannoitus ja muu ihmistoiminta hävittävät sen usein miltei olemattomiin. Vanamo kuitenkin säilyy jopa heinittyneillä metsänuudistusaloilla niukkoina rippeinä kivien ja kantojen koloissa, odotellen sitkeästi suotuisampien olosuhteiden koettavan.
 
 
Vanamon maanmyötäisenä suikertava varsi hautautuu pikku hiljaa sammalikkoon, joten sen pituutta on vaikea huomata: usein varret ovat parin metrin mittaisia, mutta poikkeustapauksissa yli kymmenenkin metriä pitkiä yksilöitä on löydetty. Varren haaroista nousevat vain pystyt kukintovanat, joiden päässä on kaksi vaaleanpunaista kukkaa. Nuokkuva kellomainen teriö suojaa herkästi pilaantuvaa siitepölyä sateelta. Kukat erittävät etenkin öisin lehdokkia tai syreeniä muistuttavaa tuoksuaan, joka tuntuu olevan jokseenkin kaikkien ihmisten mieleen. Tuoksu takaa myös, että hyönteiset huomaavat vanamon: pölytyksestä vastaavat usein kukkakärpäset, mutta myös kimalaiset ja mittariperhoset vierailevat kukissa. Pölytyksen jälkeen kehittyvä pähkylähedelmä on tahmeiden rauhaskarvojen peitossa, joten se tarrautuu helposti ohikulkevien lintujen ja muiden eläinten matkaan.
(Teksti: Luontoportti)
 
 
 
Oletko sinä saanut kokea vanamon hurmaavan tuoksun?

keskiviikko 5. heinäkuuta 2017

Ruttumytystä pihan kaunottareksi





Uskomattoman kaunis
jokaisessa kukinnan vaiheessaan.








Pirteä, lennokas, energinen, hulmuava, hauras, hentoinen, herkkä.
Silkkinen, hapsureunainen . .


Niin kaunis.


Kukinnan parhaimman huippunsa jo ohittaneenakin
uskomaton katseenvangitsija pihalla.


Terälehtensäkin varistaneena kauniin muotoinen siemenkota
samettisine kuvioineen paljastuu,
kuivakukkana kimpussa todella kaunis.

Tässä kukka
idänunikko Papaver orientale
joka sykähdyttää jokaisessa kasvun vaiheessa.

tiistai 4. heinäkuuta 2017

Pihamaan kukintaa



 
 
Idänunikko Papaver orientale
 
 
 
Lumipalloheisi 'Pohjan Neito' – Viburnum opulus
 
 
 
Lehtoakileija Aquilegia vulgaris
 
 
 
Sinistä akileijaa on lähimetsikkö pullollaan,
samoin violettia ja vaaleanpunaista.
Valkoista kasvaa vain vähän ja sitä olen ottanut kukkapenkkeihin kasvamaan.
Keväällä kasvatin siemenistä jaloakileijaa Mckana Giants,
mutta ne ovat vielä vauvalassa ja kukintaa odottelen vasta ensi kesäksi.
 
 
 
Lehtosinilatvan Polemonium caeruleum hempeän kaunista sinistä kukintaa
 
 
Rohtoraunioyrtti Symphytum officinale on myös kauniin sininen.
 
 
Laitanpa tähän päätteeksi vielä keltaista kukintaa,
isosamettikukkaa ei pitäisi minulla ollakaan, en ole sitä ainakaan kylvänyt.
Joskus sattuu näitä siemenpussi-ylläreitä :D
Tänä keväänä näitä samantapaisia ylläreitä on ollut harvinaisen monta.
 
Tämmöinen kuvapostaus tällä kertaa.
Joskus aika tuntuu olevan niin kortilla ettei ehdi postauksia tekemään mutta kameran kanssa tulee kyllä käveltyä tuolla pihamaalla. Täällä Tuulikin pihamaalla paras kukinta ajoittuu nyt tänä vuonna tuonne elokuulle, alkukesä oli mahdottoman kylmä ja epävakainen jolloin ainakin kesäkukat kärsivät jonkun verran, mutta eiköhän tämä tästä.. Kitkemistä on pihalla vaikka kuinka, ja keskitynkin nyt  siihen - kastelusta näyttääkin luontoäiti huolehtivan kiitettävästi.
 
Mukavaa alkanutta heinäkuuta kaikille
aurinkoisin terveisin
Tuulikki