Taistoon käy!

 

Se tunkeutuu pihamaalla joka paikkaan

missä vaan multaa vähänkin pilkistää.

Ja on sitkeä kuin mikä.

Jos yrität kitkeä sitä pois,

se katkeilee  juurista

ja maahan jäävät juurenpätkät jatkavat kasvuaan.

Monistuvat moninkertaisiksi.

Sen kitkemistä sanotaankin pistokaslisäykseksi.

Olen ajatellut antaa sille periksi.

Katkon vain varret niin monta kertaa että

se lopulta nujertuu.

Se on nimetty myös villivihannekseksi.

Voisikohan alkaa syömään sitä?

No ei ainakaan meidän taloudessa

niin suurta määrää,.. vaan miksipä ei.

Tuoreena tai kuivattuna.

Kukkamaat lannoitan  luonnonmukaisella lannoitteella,

jolloin ravintokäyttö olisi yksi mahdollisuus.

 

Kuivattuna viilin päälle

Sämpylöihin

Lettutaikinaan

Salaattiin tuoreeltaan silputtuna

 

Joko arvasit tai tiesit heti alussa mikä maanvaiva on kyseessä?

No vuohenputki tietysti.

 

Aegopodium podagraria

  

Onko kukaan lukijoista saanut sen nujerrettua pelkästään varret katkomalla,

ja kauanko meni että se lopulta onnistui?

Vai onko projekti vielä kesken?

Olisi mukava tietää.

 

 

*  *

 

 

Poimin tuolta pihalta muutamia jo talviunilta heränneitä kasveja.

Tulppaanien kukintaa vielä odotellaan,

valkovuokkoja ei edes näy maasta vaikka siellä ne kyllä ovat.

Sinivuokot ovat nyt parhaimmillaan,

laajoina mattoina rinteessä.

Toivottavasti arovuokot nousevat vielä maasta,

mutta kuitenkin pelkään pahinta..

 



Kevätkaihonkukka Omphalodes verna

 

Suikertava melkein jokapaikan kasvi.

Leviää ehkä liiankin innokkaasti.

Minulla kuunliljojen aluskasvina

ja kivikkopenkissä.



Vuohenjuuri Doronicum

Kevätkukkija vuohenjuuri on yleinen jokapaikan kasvi, iloinen keltainen väripilkku pihamaalla,

joka kukkii pian lehtien ilmestymisen jälkeen . .

 



 Raparperi Ruttunen saa kohta kompostikatteen, kunhan ennätän.

Tai olisikin pitänyt jo saada ..

Uunipellillinen raparperipiirakkaa, jossa vähän vadelmia pakasteesta,

nautittuna vaniljakastikkeen tai jäätelön kanssa,

kuulostaisi aika mahtavalta . .

mutta pitää vielä odotella.

 

Lehtosinilatva Polemonium caeruleum

Sinisten kukkien kategoriaan kuuluu tämä lehtosinilatva.

Kukka on niin kaunis taivaansininen,

 ja värin vuoksi sitä hankinkin sekä ylä- että alapihalle.

Valkoistakin on, mutta tykkään enemmän sinisestä.

Leviää suht helposti joten taivaansineä saa siirrettyä moneen kohtaan.

Hosta "Blue Mouse Ears"

 

Minikokoisia kuunliljoja hankin pienen suihkulähteen ympärille kuusi kappaletta.

Luin että ovat aika hidaskasvuisia mutta tämä yksilö näyttää ponnistelevan aika voimallisesti mullasta. Kyseessä on siis viime keväänä hankittu taimi. Joitain muitakin hostia hankin vuosi sitten, mutta eivät ole vielä ilmaantuneet maan pinnalle. Kuunliljat ovat mainioita kasveja alapihan koivikon varjostamiin kukkapenkkeihin. Kukinto on kuunliljojen tapaan sinisenvioletti,

mutta tämän kukan kuten muidenkin hostien koristearvo onkin enemmän lehdissä.



Punapäivänkakkara Tanacetum coccineum

Tätä hankin kukkapenkkiin liiallisen keltaisen värin vastapainoksi.



Idänunikko

 

Pihan katseenvangitsija kukkiessaan.

Harmi vaan kun kukinta on ohi alle viikossa.

Kukkanupun aukeamista on hauska seurata.

Käypä kurkkaamassa hauska postaus viime vuodelta tästä!

Tätä on onneksi myös alapihalla,

josta korkeuseron vuoksi taidetaan hypätä seuraavalle

kasvuvyöhykkeelle, joten kukintaa on luvassa pidempään.



Ukkolaukka Allium hollandicum

 

Todella komea sininen kasvi,

jonka kauniit siniset kukat ylettyvät lähes metrin korkeuteen.

Tätä hankin viime keväänä kymmenkunta lisää,

koska tykkään sen väristä ja kasvutavasta.

Kukkineet kukkavarret kuivatan kuivakukka-asetelmia varten.

(Olipas monimutkainen ilmaisu, mutta näinhän se suomen kieli taipuu :D)

 

Kosristekastikka Galamagnostis "Overdam"

Olen tavannut Muru-kisulin monta kertaa tämän heinäkasvin kimpusta,

 nakertamassa versojen päitä.

Ehkä siitä tulee sitten tuuheampi.

Kyllä kissa tietää ;D

(Onneksi latvat ovat jo korkeuksissa, silloin

kun tiput päästän pihalle)

Alppikärhö Clematis Alpina

 

Alppikärhö viihtyy hyvin tien laidan lauta-aitaa vasten.

Näyttää olevan hyvin kestävä ja

kukkii sekin niin kauniisti sinisävyisenä,

tai ehkä se on enemmän violettiin taipuva.

Kukkia on luvassa jo toukokuun puolella.



Sinililja eli scilla

 Kuva vääristää väriä, mutta sitä ihanaa sinisen sävyä on tietysti näissäkin.

 

 

 

Eilen siirrettiin kasvit sisätiloista ulos kasvihuoneeseen.

Nyt on luvassa lämpimiä säitä,

joten mitäpä sitä enää siirtämään, ajattelin.

Kuvia en vielä laita, koska taimet ovat tiukasti harsojen alla

- pikkuhiljaa totutellaan aurinkoon.

 

Toivottelenpa taas oikein mukavaa viikon jatkoa kaikille,

oli mukavaa kun luit tämänkin juttuni!