Tiesitkö . .

. . . että alppiruusu ja suopursu ovat toisilleen sukua? En minä ainakaan, mutta rannalla aloin katselemaan suopursua ja sen lehtiä tarkemmin, kuinka ne riippuvat alaspäin aivan kuin alppiruusulla. Tarkistin sitten asian Wikipediasta - ja toden totta, ne kuuluvat samaan sukuun. Lisää suopursusta voit lukea täältä. Tykkään sen tuoksusta, mutta jutun luettuani en ehkä ottaisi sitä hyötykäyttöön.

 

Alppiruusu

Rhododendron

 

Suopursu

Rhododendron tomentosum

 

Kävin pienellä metsäretkellä kuvailemassa luonnon ihmeellisyyksiä.

Metsä on minullekin niin kuin monelle muulle hiljentymisen ja rauhoittumisen paikka,

minne aika ajoin on päästävä. Ja kameran kanssa metsää katselee toisenlaisin silmin,

varsinkin kun katsoo alas tarkemmin ..

 

 

 

Syksyn muistoja

 

 

 

Kaikenlaisia ihmeellisyyksiä näkee sammalikossa,

kun tarkkaan katsoo :D

 

 

 

 

Keräsin myös maljakkoon mustikan varpuja.

Kiva seurata niiden lehteen ja kukkaan puhkeamista sisällä.

 

Sitten muutamia kuvia kotipihalta ja hidasta kevään edistymistä siellä.

 

 

Köynnöshortensiakin on heräilemässä,

mutta kukinta on sitten syksyllä vasta.

 

 

Alppikärhö on aikainen kukkija.

 

Parvitulppaanit ovat kivoja miniatyyrikukkasia.

 

 

Scilla, sinililja

 

 

Ruttuinen jättiraparperi

 

 

Sinivuokkoja metsän laidalla.

 

- -

 

Sitten taas jälleen kerran taimetushuoneen kukkasia.

 

 

Tämä mustasilmäsusanna on päässyt kukkimaan minun huomaamattani.

Olen kai keskittynyt vain rönsyjen irrottelemiseen vierustovereista.

 

 

Tai sitten kasvi kukinnallaan kiinnitti huomionsa minuun, ikään kuin sanoen että laitahan minulle tukikeppi. Niin tein :DD

 

 

Jostain oli putkahtanut värinokkosen taimen juureen tsinnia,

vaikka en ollut siemenpussia edes avannut siinä vaiheessa kun huomasin sen.

Nyt se on avannut nuppunsa.

Mukavia ylläreitä.

 

Iltapäivällä kävin pihamaan kuvausreissulla, aurinko vähän pilkahti mutta samassa alkoi hyytävä räntäsade ja olikin tultava kipinkapin sisälle. Talvitakinkin otin jälleen käyttöön, viikon verranhan se ehtikin varastossa olla - ei sitä kyllä kehtaa itseään palelluttaa kesähepenillä. Pihalla olisi vielä haravointia, mutta taidan kyllä odotella lämpimimpiä kelejä. Muutkaan hommat eivät nyt oikein innosta pihalla. Täytynee sitten olla sisällä, hypistellä taimia ja muistella viime  vapun aikaa, jolloin alkoi todellinen intiaanitoukokuu, muistatteko?

 

Mukavaa loppuviikkoa kylmästä säästä huolimatta!!

* Tuulikki *