![]() |
Samettikukka Strawberry blonde |
Kevät on edennyt mallikkaasti, kova tuuli vain on minun mielestäni ollut vaivana. Kohta on aika istuttaa kesäkukat, kalenteria ja säätiedotusta seurataan herkeämättä. Omat hommani puutarhassa ovat sujuneet hitaasti kiirehtien ja samalla olen muistanut nauttia joka hetkestä. Kahvihetket jossain puutarhan kolkassa kuuluu asiaan. Sitä puutarhurointi mielestäni parhaimmillaan on.
Tuossa alempana mainitsen siitä, että joku puutarhaan tarvittava asia voi tuntua kalliilta rahassa mitattuna. Samoin puutarhurointiin käytetty aika saattaa tuntua paljolta, mutta jotain vastaavasti voinee jättää tekemättä, eikä maailma siihen kaadu. Mikä se voisi olla, voi itse miettiä. Itselläni ainakin puhelimen ja tabletin käyttöä voisin hieman rajoittaa. Ruoanlaittokin voisi olla paljon järkevämmällä tolalla, eli laittaa aina suuremman määrän jolloin voisi syödä (samaa) useamman päivän. Puutarhurointi ei silti saa olla jatkuvaa raatamista vaan siitä pitää nauttia ja tehdä sen mukaan kuin itsestä mukavalta ja hyvältä tuntuu.
Tykkään kovasti tästä hopealehdestä.
Tänä vuonna ne onnistuivatkin hyvin,
ja tuli laitettua yli tarpeen.
Ylimääräisiä onkin mukava antaa ystäville,
jotka haluavat kuivan paikan kukkia kesäksi.
Tähän on tarkoitus laittaa ne.
Paikan kunnostan perusteellisesti joka vuosi
eli multa vaihdetaan kokonaan.
Muutamana vuonna olen sekoittanut istutusmultaan
kesäkukkamultaa suhteessa 1:2 eli
mustaa multaa kaksi säkkiä ja istutusmultaa yhden.
Istutusmullan biohiili vähentää kiitettävästi kastelun tarvetta.
Joskus voi omalle ajallekin ja vaivalle laskea arvon,
vaikka tuo jälkimmäinen multa kalliilta tuntuukin.
Säästää voi vastaavasti vaikka talousmenoissa,
on minun mottoni. 😉
Keväällä sain tehtyä sopivan määrän hernekeppejä.
Siitä onkin useampi vuosi kun viimeksi olen kasvattanut hernettä.
Kasvatuslaatikot olen nyt poistanut kasvimaaltani kokonaan,
en ihan ollut tyytyväinen siihen kasvatustapaan.
Nyt tuntuu mukavalta palata entiseen.
Mutta paljon, paljon pienimuotoisempaan entiseen.
Kome pientä laatikkoa jätin kuitenkin vielä.
Niissä kasvaa nyt ruohosipulia, valkosipulia ja
joitain yrttejä aion laittaa kolmanteen.
Ne ehkä poistuu ensi vuonna, kun multa täytyisi uusia.
Joskus aikoinaan olen ottanut pihan laitamilla kasvavista
terijoensalavista oksapistokkaita.
(Emokasvitkin muuten olin kasvattanut itse.)
Nyt ne ovat kyllin suuria istutettaviksi johonkin
"sopivaan" kohtaan.
Tämän kanssa pitääkin olla tarkkana,
kasvaa nimittäin oikein isoksi puuksi.
Lohtuna voi mainita sen, että sietää loistavasti alasleikkauksen.
Jos ei paikkaa tänä vuonna löydy, voin hyvin
valeistuttaa sen ruukkuineen talveksi vaikka kasvimaan laitaan.
Tämä alapihan kohta ei ole ollenkaan niin epätoivoinen,
kuin mitä kuvasta voisi päätellä.
Nimittäin JOS nuo kotkansiipisaniaiset antaisivat
tilaa muutamille jättikuunliljoille.
Saniaiset kun tuntuvat lisääntyvän monen, monen yksilön vuosivauhtia,
näemmä viihtyvät tuolla alapihan kosteikossa
vähän liiankin hyvin.
Lehtiheinäksi kutsumani vuohenputki on ihan normaali
vierailija pihallani, sitä vastaan taistelen nykyisin ennemminkin tukahduttamalla,
mistä tulokset vaihtelevia.
Pahoittelen kuvien ylivalottumista,
koska halusin ottaa ne keskellä päivää.
Kaunis tuo kotkansiipi on, varsinkin alkukesästä
kun niiden lehtien kärjet ovat niin suloisesti rullalla,
avautuen siitä pikkuhiljaa.
Nyt minä olen päättänyt toisin.
Olen alkamassa taistoon niiden liiallisen leviämisen takia.
Juurineen sitä ei pysty vetämään,
koska sen juuret ovat pinnan myötäisesti, laajalle levittäytyneet
ja hyvin, hyvin tiukassa etenkin vanhemmilla yksilöillä.
Siksi ajattelin pistää niiltä vaan yksinkertaisesti kaulan poikki.
Viime syksynä työkalunani oli vanha saha.
Sen kanssa työ joutui mukavasti,
mutta kasvin tyvi oli kuitenkin turhan sitkeä
tai sitten saha tylsä. Niin, tai vaan voimat vähissä.
Uutta sahaa en viitsi tähän hommaan ottaa,
koska minulla ei ole kokemusta sahan teroittamisesta.
Hiekkaa kun saattaa olla tuolla istutusalueella.
Noita muita työkaluja ajattelin nyt käyttää lisäksi,
toivottavasti onnistun.
Tähän on hyvä lopettaa tällä kertaa.
Terassin ikkunat odottavat pesijäänsä.
Sitä hommaa olen siirtänyt päivästä toiseen.
Aloittamisen kynnys on joskus korkea,
varsinkin jos kyse EI ole mistään puutarhahommasta.
😙 😉 😁
Mukavia toukokuisia päiviä kaikille,
nautitaan keväästä!
Topakat samettikukan ja hopealehden taimet, noita kelpaa istutella itselle ja antaa ystäville! Ja kaunis penkki odottaa niitä.
VastaaPoistaMinunkin pitää alkaa kurittaa kotkansiipiä. Ne alkavat hiipiä liikaa muiden tontille kukkapenkissä. Sinulla on kerättynä hommaan kunnon arsenaali työkaluja😄Tsemppiä taistoon!
Kiitos Liisa. Hopealehti on kasvi, jonka kasvatusta olen harjoitellut vuosia, ja nyt vasta saan sen itämään oikein kunnolla, siinä ylituotannon syy :) Tuo penkki on kaaripenkki nimeltään, toisena nimenä voisi olla tuskien taival. Hain nimittäin jokaisen kiven 4km:n päästä luvanvaraisesti eräältä hiekkamontulta, omalla autolla omin kätösin tehden. En olisi ikinä uskonut että joskus rajoittaisin kotkansiipien kasvua, kun aikoinani sitä pihaan himoitsin. Taistoa käydään hitaasti mutta varmasti.
PoistaKauniit kivikaaret tuossa kukkapenkissä. Kahvitauot ovat tärkeitä 😁, vaikka kuinka innostavaa puutarhahommaa tekisi.
VastaaPoistaKiitos anna. Alunperin tuossa kaaripenkissä kasvoi sammalleimua, mutta sitten päätin kasvattaa siinä ainoastaan kesäkukkia. Kahvi maistuu äärettömän hyvältä kannonnokassa istuen.
PoistaJälleen niin upeat taimet, kuten aina ja arvaa, minun piti hakea tuon saman sammarin siemeniä ja ne ovat nyt nupulla, kylvin kaksi pussia. Oletko ottanut niistä koskaan siementä? Tuo hopealehtikin on todella kaunis! Olen miettinyt hautojen kukkia ja hopealehtihän sopisi sinnekin hyvin kuunliljojen ja noiden sammareiden kanssa. Komeat on kotkansiivet, niitä vain haikailen, meillä on kai liian kuivaa, etteivät ne viihdy. Omenapuulehdossa on muutama erikoissaniainen ja ovat hengissä. Salava on hyvä puu paikkaansa, meilläkin niitä on muutama, kesäaikana antaa hyvän näkösuojan ja kestää vaikka mitä. Ikkunanpesu ei ole minunkaan suosikki ja odottelen siitepölykauden ohimenoa. Onnea taistoon!
VastaaPoistaKiitos Saila. En kerää yleensä sammareitten siemeniä, koska en ole saanut itävyydestä toivomania tuloksia. Lisäksi haluan olla aivan varma itävyydestä jottei itämisaika mene ohi. Ehkä olen tässä asiassa jonkunlainen perfektionisti. Elikkä varman päälle. Meillä on puutarha varmaankin kolmen vyöhykkeen alue, koska asumme rinteessä. On kuivaa, normaalia ja kosteaa. Samojen kasvien kukkiminenkin eri ”vyöhykkeillä” on mielenkiintoista. Salava on isojen pihojen kasvi, ihan pihalle sitä ei kannata istuttaa. Jo syksyisten lehtien määrä on hirvittävä täysikokoisella puulla.Nyt on pakko pestä terassin ikkuna, koska poistettiin ja pestiin sen suojana oleva köynnösritilä. Kerran 30 vuodessa, hyvä kun tuli tehtyä. Taistelen, taistelen..
PoistaSinulla on taitoa kasvattaa tanakoita kesäkukkia. Esikasvatin samaista Strawberry blondea, mutta jossain vaiheessa taimilaput menivät sekaisin. Ainakin Jolly Jesteriä on tulossa. Toivottavasti myös Strawberry blondea.
VastaaPoistaKotkansiipi on hieno kasvi, mutta haittapuolena innokas leviäminen. Kaivoin eilen muutaman kesäksi ruukkuun laitettavaksi. Tiukassa pitivät maasta kiinni.
Onpa lohdullista kuulla, että muillakin on vielä ikkunanpesut kesken. Tien puolen pesuja en ole vielä aloittanutkaan. Etelänpuolelta saa kohta pestä jo toistamiseen, kun siitepölyä on kaikki pinnat vihreänä.
Tänä keväänä on minusta tuullut harvinaisen paljon. Muuten aurinkoinen päivä tuntuu tosi kylmältä, kun tuulee navakasti - ehkä jopa pohjoisesta.
Onnea kotkansiipitaistoon ja mukavia toukokuun lopun päiviä!
Kiitos Between. Kasvatan nykyisin vain niitä, mitkä ovat tuttuja ja turvallisia ja onnistuvat varmasti. Minullakin joskus käy niin että taimilappu katoaa, ja sitten voi vain arvailla lajiketta. Salamatkustajuuskin tuo joskus päänvaivaa.
PoistaOlen ollut huomaavinani että kotkansiipi kasvaa myös kuivemmassa paikassa, on se sitkeä.
Ikkunanpesu jo sananakin kuulostaa kovin työläältä, mutta mikähän siinä on kun sen sitten lopultakin saa alkuun, se onkin ihan mukavaa. Itsellä soi mielimusiikki, ja saatanpa varata myös irtokarkkeja pussillisen seuraksi.
Olen ymmärtänyt että ilmastonmuutos tuo kovia tuulia tullessaan, ja muutakin vähemmän mukavaa. Nuo ilmiöt olen huomannut nyt alle kymmenen vuoden aikana, ja väitänkin että ennen säät olivat normaaleja. Mitä se normaalius nyt sitten tarkoittaakaan.
Kiitos toivotuksista ja mukavaa puuhailua puutarhassa sinnekin.
Minäkin laitan musiikin soimaan pestessäni ikkunoita. Irtokarkit olisivat kiva lisä. Pitäisi laittaa niitä taskuun vaikka sen verran, että yhden huoneen ikkuna pitää saada taskun sisällön aikana pestyä. Vasta sitten saa hakea lisää.
PoistaEhdottomasti täytyy palkita itsensä, ja juuri noin vähän niinkuin houkuttelemalla. Tämä pätee kaikissa kotitöissä, ja kaikkien perheenjäsenten kohdalla. Hyvin voi tehdä itsellensä myös sääntöjä, se on hauskaa.
PoistaVoi kun saisit siirrettyä tuon kotkansiipisaniaisen meille - Mursu olisi onnellinen 😀 Kyllä minäkin siitä tykkäisin, ei sen puoleen.
VastaaPoistaMuutkin kukat sinulla ovat ihania - kommentoijat täällä ovatkin jo varmaan "kuulleet", että viherpeukaloni on keskellä kämmentä, tai oikeastaan kämmenselkää...
Juuri eilen katseltiin meidän alppiruusua, taitaa olla tullut tiensä päähän, on niin vanha, ettei oikein jaksa enää ☹️
Nuppuja siinä on vielä ja osan haluaisin siitä säästää - onko paras aika leikata se kukkimisen jälkeen? (Kysyy tyhmä kukkien katselija ja kastelija)
Kotkansiipi lisääntyy sekä itiöistä että maavarsien avulla. Kumpihan menetelmä olisi helpompi lisäystapa, hmm.. Niin mielelläni antaisin sinulle yhden - tai kymmenen!
PoistaJoskus alppiruusut tulevat raihnaisiksi vanhetessaan, ja silloin leikkaaminen on aiheellista. Yleissääntö on että keväällä kukkivat leikataan syksyllä, ja päinvastoin. Eli heti kukkimisen jälkeen kannattaa toimia. Mukava kuulla että sinulla on kiinnostusta kasvien puoleen, ja sehän onkin jo paljon 👍 Hyvä sanonta on ”Kysyvä ei tieltä eksy” eli aina kannattaa kysyä jos itse on epävarma. Niin minäkin teen.
Kiitos Tuulikki!
PoistaTaidan siis lähteä jossain välissä tuonne saunan taakse etsimään noita kotkansiipiä - siellä niitä kyllä kasvaa pilvin pimein, täällä etupuolella ja tuossa mihin Mursu niitä tahtoisi, vain pieniä ja vähän ☺️
Ja kiitos ohjeesta alppiruusun kanssa: se kasvaa aika tarkalleen aina samaan aikaan kesästä; kesäkuun toisella viikolla. Muistan ajankohdan siitä, koska se oli kauneimmillaan silloin kun olin poissa kotoa ja se oli aikanaan juuri tuo viikko.
Tänään jo katselin, mitä oksat siitä leikkaan varmasti pois ja katson sitten mitä se siitä tykkää.
Ihanaa lähestyvää kesää sinulle !!
VastaaPoistaKiitos, samoin sinulle! 🌞⛱️😎
PoistaVoi, miten terhakoita taimia ja siisti hernemaa! Terijoensalavat ovat upeita, kunhan niillä vain tosiaan on oikeasti tilaa kasvaa. Pienelle kotipihallemme en sellaista menisi istuttamaan, mutta mökille voisin vaikka kokeillakin. Tsemppiä taistoon sekä saniaisia että vuohenputkea vastaan! Jälkimmäinen on riesana täälläkin, enkä usko pääseväni siitä koskaan eroon. Kunhan nyt ei ihan joka paikkaa pääsisi kokonaan valtaamaan... Mukavaa loppuviikkoa!
VastaaPoistaKiitos keijunkukkanen. Meillä on kaksi terijoensalavaa vähän kauempana, näyttää kasvavan alun hidastelusta nyt reipasta vauhtia. Vuohenputki on uskomaton selviytyjä vaikka mistä mutta onneksi se on helpohko kitkeä kertaalleen, no - ainakin pehmeästä maasta. Toinen viheliäinen on korte, jonka juuri napsahtaa hyvin herkästi poikki. Kyllähän noita riittää, ja taisto jatkuu, jatkuu..
PoistaHei Anonyymi. Valitettavasti kadotin kommenttisi. Sanoit käyttäväsi vuohenputkea ravinnoksi, eikä se varmastikaan syömällä lopu. Muistathan huuhdella sen huolella. Toivon sinulle voimia kyseisen kasvin hävittämisen kanssa, kyllähän se vähenee mutta ei varmasti koskaan lopu. Onneksi kuitenkin on muitakin keinoja kuin kitkeminen.
VastaaPoista